4. Eksaktien luonnontieteiden koulutuksen rekrytointipohjan laajentaminen 4. Eksaktien luonnontieteiden koulutuksen rekrytointipohjan laajentaminen Tuskin on tarkoituksenmukaista, että yliopistoissa on opetettava lukion matematiikkaa, jotta kaikki saadaan samalle lähtötasolle. Pitkän matematiikan oppimäärä on ehdoton edellytys eksaktien luonnontieteiden opintoihin yliopistoissa ja lähes kaikilla opintosuunnilla teknillisissä korkeakouluissa, ja tästä vaatimuksesta olisi pidettävä tiukasti kiinni. Yhdistelmän pitkä matematiikka ja fysiikka vaativuuden takia on kuitenkin nähtävissä yhdistelmän lyhyt matematiikka ja vieraat kielet yleistyminen teknillisiin korkeakouluihin aikovillakin. Sen tähden muodolliseksi pääsyvaatimukseksi tulisi jälleen asettaa pitkän matematiikan tiedot. Jotta elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeet saadaan tyydytetyiksi, ponnistelut on aloitettava peruskoulun 5. luokalta lähtien.
Laajan matematiikan ja fysiikan oppimäärän suorittaneelle nuorelle on lukion jälkeen tarjolla keskimäärin kaksi opiskelupaikkaa, laajan matematiikan ja kemian suorittaneille peräti neljä. Vastaavasti yhtä humanistis-yhteiskuntatieteellistä koulutuspaikkaa tavoittelee 2 -- 3 ylioppilasta (Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan julkaisusarja No. 37, 1992). Uusien matemaattis-luonnontieteellisten tiedekuntien perustamiseen ei siis ole mitään aihetta. Sen sijaan matematiikan, fysiikan ja kemian perusteet hallitsevien ylioppilaiden määrän tulisi olla vuosittain noin 10 000 eli kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Nämä vaikeina pidetyt aineet eivät kuitenkaan viehätä peruskoulun yläasteen ja lukion oppilaita tarpeeksi. Opinto-ohjaajat vielä usein pelottelevat oppilaita pois pitkän matematiikan ja fysiikan valinnoista. Tilastojen mukaan päivälukioiden pojista 43% valitsi syksyllä 1994 pitkän tai laajan matematiikan, tytöistä vain 29%.