2. Tietotekniikan osasto 2. Tietotekniikan osastoTietotekniikan osasto on TTKK:n suurin ja myös sen tehokkain yksikkö sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Opetusministeriö on valinnut osaston opetuksen huippuyksiköksi ja TTKK on nimennyt tietotekniikan keskeiseksi painoalueekseen. Yhteistyö osaston eri professoreiden kesken on esimerkillisen hyvä sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Ohjelmistotekniikan, signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan opintojaksoja voidaan valita joustavasti. Osaston laatimia toimintasuunnitelmia on ilo lukea. Kullekin laitokselle on asetettu ehkä liiankin ylevä tavoite "saada toimintaansa jokin kansainvälisesti näkyvä keihäänkärkialue, jossa opetus ja tutkimus ovat maailman huippuluokkaa". Yhteistyö teollisuuden kanssa on erittäin kiinteää jopa siinä määrin, että eräiden laitosten itsenäisyys voi olla uhattuna.
Matematiikan laitoksella on 6 professoria tai apulaisprofessoria ja 9 muuta päätoimista opettajaa. Laitos tuottaa vuosittain 12 000 opintoviikkoa, mutta perustutkintoja suoritettiin kolmivuotiskaudella 1992 -- 94 yhteensä vain 6. Yhteistoiminta Tampereen yliopiston kanssa on selvässä kasvussa. TTKK:n fyysikkojen myötävaikutuksella laitos on kokeiluna aloittanut luonnontieteellisten opintojen laajan peruskurssin. Perinteisen teknillisen matematiikan opetuksen ja tutkimuksen rinnalla laitoksella annetaan diskreetin matematiikan ja matemaattisen logiikan opetusta ja tehdään näiden alojen tutkimusta. Tieteellisen työn suuntaaminen tietotekniikkaan saattaisi olla paikallaan. Julkaisujen ja jatkotutkintojen pienestä määrästä johtuen laitoksen hyvyysluokitus on DEE, jolla se sijoittuu M-ryhmän loppupäähän. Opetuspisteen hinta, 231 kmk, on saman ryhmän korkein. Oheisopetuksen pisteiden V osuus on kuusinkertainen suoritettuihin DI-tutkintoihin verrattuna. Laitos on epäilemättä kärsinyt sen johtajan pitkäaikaisesta virkavapaudesta hänen toimiessaan TTKK:n rehtorina. Tieteellisiä virikkeitä saataisiin esimerkiksi yhteisestä viikottaisesta tutkijaseminaarista TaY:n matemaatikkojen kanssa.
Ohjelmistotekniikan laitoksella on 5 professoria tai apulaisprofessoria ja 6 muuta päätoimista opettajaa. DI-tutkintoja suoritetaan vuosittain 25 ja TkL-tutkintoja 1 -- 2; väitöskirjoja on kolmivuotiskautena 1992 -- 94 valmistunut 1. Hyvyysluokitus on BDD. Laitoksen antamaa laajaa perusopetusta ja sen piirissä suoritettua tutkimusta on kehitetty teollisuuden ohjelmistotuotannon vaatimaan suuntaan. Tohtorien koulutuksessa on paljon toivomisen varaa. DI-tutkinnon hinta, 100 kmk, on T-ryhmän toiseksi alin. Ohjelmistotekniikan formaalisten menetelmien opetuksen systemaattinen kehittäminen on aloitettu yhdessä TTKK:n matemaatikkojen kanssa. Laitoksen tulisi kuitenkin nopeasti monipuolistaa toimintaansa tutkimuksen ja jatkokoulutuksen suuntaan.
Signaalinkäsittelytekniikan laitos on jo pitkään ollut osaston ja koko TTKK:n paras. Laitos on kunnostautunut erityisesti epälineaaristen menetelmien soveltamisessa puheen, äänen ja kuvan käsittelyyn, mutta tutkimuksen kohteena on myös lineaarisen ja epälineaarisen signaalinkäsittelyn yhdistäminen. Professoreja tai apulaisprofessoreja laitoksella on 7, joista 1 osa-aikainen, ja muita opettajia 2. Henkilökuntaa on kaikkiaan noin 70. Perustutkintoja suoritetaan vuositasolla lähes 30 ja tekniikan tohtoriksi on 1992 -- 94 väitellyt yhteensä peräti 18 laitoksen omaa kasvattia. Opetuspisteen hinta on vain 50 kmk. Signaalinkäsittelyssä toimii kapea-alainen, mutta korkeatasoinen kansainvälinen koulutusohjelma. Se on houkutellut lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita, joista osa on suorittanut jatkotutkintoja TTKK:ssa. Vaikka laitoksen tieteellinen henkilökunta on vain kolmasosa tietotekniikan osaston vastaavasta henkilökunnasta, signaalinkäsittelytekniikan laitoksen julkaisuaktiviteetti on seitsemän kertaa suurempi kuin osaston muiden laitosten yhteinen tuotanto!
Signaalinkäsittelytekniikan laitoksen hyvyysluokitus on AAB. Näin korkean tason saavuttaminen on suurimmaksi osaksi akatemiaprofessori Yrjö Neuvon ansiota. Hänen ryhmänsä on kunnostautunut nimenomaan epälineaarisen signaalinkäsittelyn teoriassa, mutta sillä on vahvat yhteydet myös TaY:n lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hyvin aktiivisia tutkijoita laitoksella on monta. TTKK:lle oli suuri vahinko, kun Neuvo siirtyi kaksi vuotta sitten Nokia Oy:n palvelukseen. TTKK:n rehtorin tulisi nyt tarkkaan seurata, miten prof. Jaakko Astola onnistuu jatkamaan Neuvon työtä. Ulkopuolinen arviointi saattaisi olla paikallaan vuonna 1996. Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on asettanut laitoksen ehdolle tutkimuksen huippuyksiköksi vuosiksi 1997 -- 98.
Tietoliikennetekniikan laitos on vasta kolmen vuoden ikäinen yksikkö. Siellä työskentelee 4 professoria tai apulaisprofessoria (viroista 1 on avoinna ja 1 professori on virkavapaana) ja 1 assistentti. Vuosina 1993 -- 94 DI-tutkintoja suoritettiin 23 ja TkL-tutkintoja 1. Väitöskirjoja ei vielä ole valmistunut. Opetusta on kehitetty lähinnä teollisuuden ehdoilla, mikä aluksi olikin paikallaan. Ulkopuolisten varojen osuus budjetista on yli 56%. Selkeä tutkimusprofiili olisi saatava mahdollisimman pian. Oma ala näyttääkin syntyvän ATM-tiedonsiirtoteknologian tutkimuksesta ja sovellutuksista. Julkaisuja on valmistunut toistaiseksi hyvin vähän. Laitoksen hyvyysluokitus AEE osoittaa vahvuuden ja pahat puutteet.
Lopputoteamus. TTKK:n pitäisi nyt tehdä parhaansa, jotta uusia huippuyksikköjä syntyisi sen piiristä. Yrjö Neuvon ja Kimmo Kasken menetykset olisi pystyttävä korvaamaan. Liian pienten laboratorioiden, kuten kemian laitoksen yhdistäminen suurempaan kokonaisuuteen saattaisi tuoda säästöjä ja muita etuja. Olisiko syytä perustaa luonnontieteiden laitos, jonka piirissä toimisivat matematiikan, fysiikan ja kemian laboratoriot? Perusaineiden epäasiallinen sijoittuminen kolmeen osastoon voitaisiin näin saada korjatuksi. Läheiset kontaktit teollisuuteen ovat tuoneet mukanaan sen haitan, että moni opiskelija jo ennen valmistumistaan menee kokopäiväiseen ansiotyöhön, jolloin opinnot viivästyvät tai jäävät kokonaan kesken. Teollisuuden asenteet on saatava muuttumaan DI-tutkinnon valmistumista suosiviksi. Osastojen johtajien on myös pidettävä huoli siitä, että TTKK:n nuorempi opettajakunta ripeästi väittelee tohtoriksi ja samalla integroituu tutkimusprojekteihin. Porin yksikön toiminnan jatkamista, ammattikorkeakoulujen tultua mukaan kuvaan, pitäisi harkita.