[Edellinen|Seuraava|Palaute] Internetversio luotu 23/2/96, peter@neuro.hut.fi (Peter Berglund)

12. Tampereen teknillinen korkeakoulu|SISÄLLYS

1. Sähkötekniikan osasto

Kemian laitos muodostettiin itsenäiseksi yksiköksi materiaalitekniikan osastolle kaksi vuotta sitten. Syyslukukauden 1995 alusta perustettiin ammattiaine 'materiaalikemia'. Opettajavoimiin kuuluu 1 apulaisprofessori (virka täytettiin 1.8.1994), 2 lehtoria ja 1 assistentti. Laitos on itsenäiseksi yksiköksi turhan pieni. Tieteellisen työn kohteina ovat erilaiset valokemian alaan liittyvät tutkimukset, jotka ovat lähteneet nopeasti käyntiin. Kansainvälinen yhteistyökin on hyvässä vauhdissa. Yksikkö on niin nuori, etten ottanut sitä mukaan arviointiini.

Fysiikan laitoksella on 3 professoria tai apulaisprofessoria ja 10 muuta päätoimista opettajaa. DI-tutkintoja suoritetaan vuosittain noin 8 ja TkT-tutkintoja 2. Oheisopetuksen osuus on peräti 55% perusopetuksen pistekertymästä. Hyvyysluokitus BBC osoittaa hyvässä kunnossa olevan opetuksen. Fysiikan laitoksen piirissä toimii prof. Markus Pessan johtama puolijohdetekniikan ja pintatieteen laboratorio, jonka opetusministeriö on valinnut tutkimuksen huippuyksiköksi. Soveltava tutkimus ja tuotekehittely tapahtuvat tässä laboratoriossa kokonaisvaltaisen suunnitelman mukaan, kiinteässä yhteistyössä koti- ja ulkomaisten tutkijaryhmien ja teollisuuslaitosten kanssa. Toiminnan painopiste on elektronisten komponenttien vaatimien materiaalien valmistus ja tuotekehittely. Panostuksen suuntaaminen osaksi alaa hyödyntävään perustutkimukseen voisi olla paikallaan. Laboratoriossa työskentelee 20 henkilöä, joista monet ovat hyvin aktiivisia tutkijoita, ja se on pystynyt saamaan erittäin paljon hankekohtaisia varoja. Fysiikan laitoksen ulkopuolinen rahoitus kolmivuotiskautena 1992 -- 94 oli 31 milj. mk eli 62% budjetista.

Pessan laboratoriosta huolimatta koko fysiikan laitoksen tutkimuksen hyvyysluokka on vain tyydyttävä, sillä kahta lukuunottamatta laitoksen muun henkilökunnan julkaisutoiminta on vähäistä tai puuttuu kokonaan. TTKK:n keskushallinnon ja sähkötekniikan osaston vahva tuki puolijohdetekniikan laboratoriolle on aiheellista jatkossakin. Sensijaan fysiikan laitoksen muiden ryhmien vähäiset saavutukset antavat aihetta huoleen. Professuurien vapautumiseen liittyvien saneeraustoimenpiteiden suunnittelu on aloitettava viipymättä. Yhteen viroista pitäisi kutsua materiaalifysiikan perustutkimusta suorittava henkilö, mieluiten teoreetikko, joka antaisi puolijohdetekniikan laboratoriolle tehokasta sivustatukea. Opetuspisteen hinta TTKK:ssa, kun Ragnar Granit instituutti lasketaan mukaan, on F-ryhmän halvin.

Elektroniikan laitos on korkealuokkainen yksikkö, jossa työskentelee 3 professoria (heistä 1 osa-aikainen) ja 4 muuta päätoimista opettajaa; 2 apulaisprofessoria astuu virkaansa tammikuussa 1996. Vuosina 1992 -- 94 valmistui peräti 64 DI-tutkintoa, 6 TkL-tutkintoa ja 4 väitöskirjaa. Hyvyysluokitus ABB puhuu omaa kieltään. Opetuspisteen hinta, 65 kmk, on erittäin halpa (kts. kuva 4 luvussa 19). 41% laitoksen budjetista tulee TTKK:n ulkopuolisista lähteistä, joista teollisuuden osuus on 35%. Näitä varoja on kanavoitu myös perusopetukseen. Laitoksen johtaja, prof. Kimmo Kaski on monipuolinen tutkija ja organisaattori, jonka oma tieteellinen tuotanto on mahtava. Hänet on nimitetty akatemiaprofessoriksi 1.8.1996 alkavaksi viisivuotiskaudeksi.

Elektroniikan laitoksen tutkimusohjelman piiriin kuuluu mm. mikroelektroniikan, teollisuuselektroniikan, nopean elektroniikan, laskennallisen materiaalifysiikan, neuroniverkkojen teorian ja sumean logiikan projekteja. Laskennallisessa fysiikassa tutkitaan materiaalien ominaisuuksia erikoisolosuhteissa tietokonesimulaatioita hyödyntäen. Neuronisysteemien teoriassa on mm. selvitetty itseorganisoituvien verkkojen käyttäytymistä laitoksessa rakennetun neuraalitietokoneen avulla. TTKK:n kannalta on erittäin valitettavaa, että prof. Kaski on siirtymässä laskennallisen tekniikan professoriksi Teknilliseen korkeakouluun. TTKK:n on syytä tarkkaan harkita kenet se kutsuu, kotimaasta tai ulkomailta, prof. Kasken työn jatkajaksi.

Ragnar Granit instituutissa (entiseltä nimeltään lääketieteellisen tekniikan laitos) on professori, äskettäin nimitetty apulaisprofessori ja 1 muu päätoiminen opettaja. Tutkimukset keskittyvät bioelektroniikkaan, biomagnetismiin ja lääketieteelliseen mallintamiseen. Puolet instituutista, jossa työskentelee kaikkiaan 21 henkilöä, on äskettäin siirtynyt uusiin Finn-Medi -hankkeen tiloihin, jotka sijaitsevat Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteydessä. Instituutin markkinointi on kaikilla tavoin hyvin intensiivistä, mutta osaksi epäasiallista ja yliampuvaa. Erilaisia toimintamuotoja ja pieniä projekteja on paljon. Instituutti on myös ollut aktiivinen monien aloitteiden tekijänä ja se on hankkinut noin puolet rahoituksestaan TTKK:n ulkopuolelta. Keskittyminen harvempiin tehtäviin olisi hyvin suotavaa. Englanninkielistä luento-opetusta ollaan opiskelijoiden toivomuksesta vähentämässä. Kansainvälisille kursseille on toistaiseksi saatu ulkomaisia oppilaita suhteellisen vähän.

Instituutin hyvyysluokitus ABE on perus- että jatkokoulutuksessa erittäin hyvä, mutta tutkimuksessa tilanne on päinvastoin. Molempien vuosina 1992 -- 94 valmistuneiden monografiatyyppisten väitöskirjojen tuloksia ei esimerkiksi ole julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä. Julkaisujen vähyyden takia jatkokoulutuksen hyvyysluokitusta on alennettu yhdellä portaalla. Laitoksen johtajan kirjoittama laaja, ulkomailla kustannettu monografia ei ehtinyt arviointiin mukaan, koska se ilmestyi vasta vuonna 1995. Johdon ja koko instituutin keskittyminen laadukkaaseen tieteelliseen työhön, erilaisten oheistoimintojen sijasta, olisi paikallaan. Yhteistyötä TaY:n lääketieteellisen teknologian instituutin kanssa pitäisi lisätä. Ragnar Granit instituutin kansainvälisen tieteellisen neuvottelukunnan tulisi heti toteuttaa laitoksen tutkimusprojektien kriittinen evaluointi. Instituutille hankittu arvostettu nimi edellyttää, että sen tutkimustoiminta nopeasti saatetaan nykyistä korkeammalle tieteelliselle tasolle. Instituutissa on otettu käyttöön Ragnar Granit Säätiön rahoittama kannustusohjelma, jossa jokainen referoidussa lehdessä ilmestynyt tieteellinen julkaisu tuottaa tekijälleen impaktilukuun verrannollisen rahapalkinnon. Tälle maassamme ilmeisesti ainutlaatuiselle kokeilulle toivotan parasta menestystä!



OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 3:1996 PROMEMORIOR AV UNDERVISNINGSMINISTERIETS ARBETSGRUPPER

[12. Tampereen teknillinen korkeakoulu|SISÄLLYS]
[Edellinen|Seuraava|Palaute]