Keskustellessani TKK:n rehtori Paavo Urosen kanssa hän painotti tarvetta rajata tehtäväkenttääni erityisesti teknillisissä korkeakouluissa, jottei työmäärä paisuisi liian suureksi yhdelle miehelle. Käyttäväthän lähes kaikki tekniikan alat matematiikkaa ja eksakteja luonnontieteitä apuvälineinään. Niinpä päätin ottaa raporttiini mukaan tietotekniikan osastolta informaatiotekniikan, tietojenkäsittelyopin, matematiikan, sovelletun matematiikan, mekaniikan, fysiikan, materiaalifysiikan, ydintekniikan ja lääketieteellisen tekniikan laboratoriot. Sähkötekniikan osastolta valitsin tarkasteluni kohteiksi radiotekniikan, sähkömagnetiikan, elektronifysiikan ja optoelektroniikan laboratoriot. Prosessi- ja materiaalitekniikan osastolta otin mukaan orgaanisen kemian, fysikaalisen kemian, epäorgaanisen ja analyyttisen kemian sekä biokemian ja mikrobiologian laboratoriot. Vierailin näissä yksiköissä ja keskustelin niiden johtajien kanssa. TKK:n erillisistä tutkimuslaitoksista raportissani ovat mukana kylmälaboratorio ja Metsähovin radiotutkimusasema sekä neuroverkkojen tutkimuskeskus, joista viimeksimainitun käsittelen informaatiotekniikan laboratorion yhteydessä. Konetekniikan sekä rakennus- ja maanmittaustekniikan osastoilta en arvioinut ainuttakaan laboratoriota.
TKK:n sijoittuminen maamme yliopistojen ja korkeakoulujen eksaktien luonnontieteiden ja niihin liittyvien tekniikan alojen ranking-listoilla ilmenee kuvista 2, 3 ja 5 (kts. luku 19). Perusopetuksessa ja jatkokoulutuksessa TKK on toisena ja kolmantena, mutta tutkimuksessa vasta viidentenä. Perusopetuksessa luokitusta vetävät alaspäin tietojenkäsittelytiede ja kemia. Fysiikan tutkimuksessa korkeakoulu on selvästi paras.
TKK:n ja HY:n yhteistyön lisäämistä ja muita kustannuksia säästäviä toimenpiteitä, käsittelen jaksossa 20.2. ja luvussa 22.