4. Erilliset tutkimuslaitokset

Kylmälaboratorio on TKK:n hallituksen alainen erillinen tutkimusyksikkö, jossa vuodesta 1970 alkaen on erikoistuttu ultramatalien lämpötilojen fysiikkaan. Ihmisaivojen magnetoenkefalografinen tutkimus aloitettiin vuonna 1982. Laboratoriossa työskentelevät akatemiaprofessorit Riitta Hari ja Olli Lounasmaa. Opetusministeriö on nimennyt laboratorion tutkimuksen huippuyksiköksi. Kylmälaboratorio on iso, lähes 60:n henkilön yksikkö, jossa ulkomaalaisia tutkijoita on 10 -- 15. Vuosina 1992 -- 94 laboratoriosta valmistui 5 tekniikan ja 2 lääketieteen tohtoria; diplomitöitä tehtiin tutkimusprojektien yhteydessä 16. Koko 30-vuotisen toiminnan aikana laboratoriosta on väitellyt 58 tohtoria. Henkilökuntaan kuuluvat dosentit antavat jonkin verran luento-opetusta. Laboratoriossa toimii kaksi Euroopan Unionin rahoittamaa ns. suurta tutkimusyksikköä, ULTI ja BIRCH, jotka ovat saaneet EU:n varoja yli 9 milj. mk. Riitta Harin tuotanto tutkimuspisteillä mitattuna on F-ryhmän paras. Laboratoriossa on monta muutakin kansainvälisesti tunnettua tutkijaa, kuten professorit Matti Krusius ja Grigori Volovik. Laboratorion tieteellinen tulos, 215 julkaisupistettä, on erittäin korkea, mikä heijastuu hyvyysluokitukseen BA. Ulkopuolinen rahoitus on 63%. Laboratorion tohtorituotanto oli aikaisempien kriteerien mukaan määrällisestikin kiitettävää, mutta nykyisin, kun tohtorien koulutus on maassamme voimakkaasti lisääntynyt, vain hyvää. Parannusta tarvitaan jatkokoulutuksen volyymissä. Vuonna 1995 valmistuikin 5 tohtoria.

TKK:n pyynnöstä ja Suomen Akatemian toimesta kylmälaboratoriosta julkaistiin helmikuussa 1995 kolmen ulkomaisen professorin laatima tieteellinen arvio (Suomen Akatemian julkaisuja 4/1995), joka on erittäin myönteinen. Laboratorion todettiin edustamillaan tieteen aloilla olevan kansainvälisen tutkimuksen kärjessä. Selvityksen perusteella TKK on päättänyt jatkaa kylmälaboratorion toimintaa entiseen tapaan kuitenkin niin, että yhteistoimintaa teknillisen fysiikan laitoksen kanssa lisätään. Matalien lämpötilojen fysiikan ja aivomagnetismin tutkimuksia tehdään myös tulevaisuudessa. Uudeksi tutkimuskohteeksi tulee nanoteknologia matalissa lämpötiloissa. Laboratorion johtajaksi on 1.1.1996 alkaen nimitetty Jyväskylän yliopiston soveltavan fysiikan professori Mikko Paalanen. Johdettuani matalien lämpötilojen fysiikan tutkimusta TKK:ssa vuodesta 1965 alkaen olen tietenkin jäävi arvioidessani kylmälaboratorion saavutuksia.

Metsähovin radiotutkimusasema Kylmälässä, 35 km:n päässä Otaniemestä, on myös TKK:n erillinen tutkimusyksikkö, jossa työskentelee 16 henkilöä. Perusopetusta radiotutkimusasema ei anna. Aktiivisimmat tutkijat ovat dosentit Esko Valtaoja ja Harri Teräsranta. Observatorion pääinstrumentti on vuonna 1974 valmistunut millimetrialueen radioteleskooppi, jonka antennin halkaisija on 14 m. Laitteen tukirakenteen ja vastaanotinpaneelien laaja uusimistyö saatiin koko henkilökunnan esimerkillisin voimanponnistuksin päätökseen vuonna 1994. Mittausohjelma on nyt täydessä käynnissä. Tutkimuksen painopistealat ovat radioastronomiassa tarvittavien laitteiden kehittäminen, aurinkotutkimus, avaruustutkimus ja erityisesti kvasaarien ja aktiivisten galaksien seuranta. Asemalla on paljon ulkomaisia yhteyksiä ja sen kansainvälinen julkaisutoiminta on selvässä nousussa. Toivottavaa olisi, että observatoriossa työskentelisi nykyistä huomattavasti enemmän pitkäaikaisia ulkomaisia tutkijoita. Metsähovin radiotutkimusasemasta valmistui vuonna 1994 kansainvälinen arviointi (Suomen Akatemian julkaisuja 5/94). Observatorion teknillistä osaamista avaruustutkimuksessa tarvittavien laitteiden suunnittelussa pidettiin hyvänä. Kvasaarien monitorointiohjelman todettiin antavan kansainvälisesti merkittäviä tuloksia. Radiotutkimusaseman hyvyysluokitus on BB.

OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 3:1996 PROMEMORIOR AV UNDERVISNINGSMINISTERIETS ARBETSGRUPPER

[9. Teknillinen korkeakoulu |SISÄLLYS]
[Edellinen|Seuraava|Palaute]