2. Matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitokset 2. Matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitokset Opetuksen tyydyttävästä tasosta huolimatta matematiikan laitos on osittaisen saneerauksen tarpeessa. Ongelmaksi on muodostunut oppilasaineksen heterogeenisuus ja keskeyttäneiden suuri määrä. Sisäänotto vuonna 1994 oli lähes 500, joista opiskelemaan ilmoittautui 240 (kts. taulukko 3 muistion lopussa), mutta vain 30 suorittaa vuosittain filosofian maisterin tutkinnon matematiikassa tai sovelletussa matematiikassa. Jos sisäänotto olisi pienempi, oppilaitten taso paranisi. FM-tutkintojen määrät ovat viime aikoina kuitenkin olleet selvässä nousussa. Laitoksella on ryhdytty toimiin perustutkintojen määrän lisäämiseksi. Monet keskeyttäneistä siirtyvät Teknilliseen korkeakouluun tai HY:n lääketieteelliseen tiedekuntaan. Keskushallinnon vaatimuksesta matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan henkilökuntaa on ruvettu varovaisesti vähentämään, mikä pienentää myös matematiikan kurssien tarjontaa. Isommista supistuksista konsistorissa on jo päätetty. Tutor-tyyppistä opetusta kuitenkin pyritään lisäämään. Muitakin menetelmiä opetuksen tehostamiseksi on otettu käyttöön, mutta niiden vaikutus näkyy valmistuneiden tilastoissa vasta 3 -- 4 vuoden päästä. Pro gradu -tutkielmien ohjauksessa on parantamisen varaa. Lähes 400 muiden aineiden opiskelijaa osallistuu matematiikan peruskurssin luennoille; sivuaineet edustavat noin neljäsosaa laitoksen antamasta opetuksesta opintoviikoilla mitattuna.
Rolf Nevanlinna -instituutti on 5 vuotta sitten perustettu HY:n matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alainen valtakunnallinen, lähes 20:n henkilön yksikkö, joka toimii läheisessä yhteistyössä matematiikan laitoksen kanssa. Ulkopuoliset tilaustutkimukset ovat tärkeällä sijalla instituutin ohjelmassa; niiden osuus budjetissa on 65%. Perusopetusta instituutti ei anna. Hyvyysluokitus on CA. Tutkimusalueita ovat informaatiotekniikan matemaattiset mallit, sähkömagneettisten kenttien tutkimus sekä infektiotautien mallintaminen ja tietokonesimulointi. On erittäin ilahduttavaa, että tuloa tuottavia tilaustutkimuksia pystytään matematiikassakin hankkimaan runsaasti. Instituutti on äskettäin muuttanut Itä-Helsingistä, tietojenkäsittelytieteen laitoksen yläkerrasta, matematiikan laitoksen ja valtiotieteellisen tiedekunnan tilastotieteen laitoksen naapuruuteen Helsingin keskustaan. Siirtyminen mahdollisimman pian Kumpulaan toisi uusia synergiaetuja.
Matematiikkaa luennoidaan monessa muussakin paikassa Helsingin yliopistossa: valtiotieteellisessä tiedekunnassa olevassa tilastotieteen laitoksessa annetaan matematiikan opetusta, fysiikan laitoksella pidetään matemaattisten apuneuvojen kurssi ja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on matematiikan lehtori. Kaikki nämä toiminnot ja niistä vastaavat opettajat tulisi siirtää matematiikan laitokseen. Näin saataisiin kustannusten säästöjä ja opettajien tutkimusaktiviteetti 'oikeassa' ympäristössä todennäköisesti paranisi. Koska filosofian maisterin tutkintoja suoritetaan vuosittain vain noin 30, matematiikan laitoksen henkilökuntaa joudutaan edelleen pienentämään, jolloin virkasiirrot muualta pehmentäisivät leikkauksia.
Tietojenkäsittelytieteen laitos on perustettu vuonna 1967. Laitos on alallaan suurin maassamme, sillä toimintamenorahalla palkattua henkilökuntaa on yhteensä 60, joista 9 professoria tai apulaisprofessoria (viroista 2 on avoinna) sekä 28 lehtoria, yliassistenttia tai assistenttia. Henkilökunnan kokonaismäärä on 90. Ikääntyneitä assistentteja ei ole, lehtoreita kylläkin. Kolmivuotiskaudella 1992 -- 94 FM-tutkinnon suoritti 121, FL tutkinnon 8 ja tohtoriksi väitteli 4 henkilöä. Koska tietojenkäsittelytiede sisältää piirteitä matematiikasta, kokeellisista luonnontieteistä, insinööritieteistä ja logiikasta, yhteydet moniin suuntiin ovat tarpeellisia. Ne on hoidettu tehokkaasti HY:n sisällä ja myös ulkomaille. Laitoksen tutkimusohjelma käsittää tietojenkäsittelytieteen keskeiset alueet. Aktiivisin tutkija on prof. Heikki Mannila, jonka tulos on erinomainen. Prof. Esko Ukkonen on myös kansainvälisesti tunnettu tiedemies. Laitoksen hyvyysluokitusta DDC rasittaa henkilökunnan suuri määrä.
Opiskelijoita otetaan vuosittain 260. Tietojenkäsittelytieteen laitoksellakin esiintyy vaikeutena suuri keskeyttämisprosentti. Hyviä oppilaita ei tule tarpeeksi. Sisäänottokriteerien kiristäminen, mitä oppilaatkin ovat toivoneet, varmasti auttaisi, mutta opetusministeriön antamalla erikoisrahoituksella sisäänottoa on päin vastoin jouduttu lisäämään. Osa hyväksytyistä ei aloita opiskelua lainkaan, osa lopettaa luvut nopeasti havaittuaan kykynsä tai kiinnostuksensa riittämättömiksi, ja osa viedään parin vuoden opiskelun jälkeen miltei 'väkisin' hyväpalkkaisiin työpaikkoihin. Melko moni pyrkii ja pääsee TKK:n opiskelijaksi, joskin liikettä tapahtuu myös toisin päin. Uusi LuK-tutkinto saattaa vähentää keskeyttämisiä, samoin profiloidut approbatur-kurssit. Teollisuuden imusta huolimatta kohtuullinen määrä valmistuneista filosofian maistereista on saatu jäämään jatko-opiskelijoiksi palkkaamalla heidät määräaikaisiin tehtäviin kyllin varhain; jatkokoulutuksen tulos on kuitenkin vain välttävä. Laitoksen ulkopuolinen rahoitus, 18%, on yllättävän pieni, mutta saattaa johtua Rolf Nevanlinna -instituutin 'imusta'.