3. Fysiikan laitos 3. Fysiikan laitos Tutkimus. Fysiikan laitoksen tieteellistä tuotantoa on paljon, mutta henkilökunnan suuri määrä alentaa tutkimuksen hyvyysluokitusta. Todella aktiivisia tiedemiehiä laitoksella on 6 -- 8. Paras tulos on pienellä suurenergiafysiikan osastolla (hyvyysluokitus DA), jonka koko henkilökunta on vireitä tutkijoita; apulaisprof. Masud Chaichian on heistä selvästi tuotteliain. Valitettavasti hänen tieteelliset työnsä on suurimmaksi osaksi tehty ulkomaisten laboratorioiden nimissä, joten julkaisupisteet jäävät saamatta. Tästä syystä tutkimuksen hyvyysluokitusta ei ole laskettu, vaikka jatkokoulutus on tuottanut vain yhden FL- ja yhden FT-tutkinnon. Teoreettisen fysiikan osaston (BC) tieteellinen tuotanto on pääosin prof. Keijo Kajantien, dosentti Jouni Niskasen ja dosentti Jukka Maalammen varassa; joidenkin seniorihenkilöiden julkaisuaktiviteetti on vähäistä tai hyvin vähäistä. Laitoksen eräiden teoreetikkojen korkeaa tasoa kuvaa se, että prof. Paul Hoyer toimii parhaillaan NORDITA:n johtajana Kööpenhaminassa ja prof. Kajantie on CERN:in kolmivuotisessa professuurissa.
Yleisen osaston (hyvyysluokitus CD) aktiivisin tutkija on prof. Dan-Olof Riska. Henkilökuntaa on kaikkiaan yli 60. Määrärahoista vie leijonan osan jo 1930-luvulla alkanut, useisiin pienryhmiin hajautunut röntgentutkimus, vaikka se pitäisi vanhentuneena lopettaa tai suunnata aivan uusille alueille, esimerkiksi geenitutkimukseen ja biofysiikkaan. Aktiivista ympäristöfysiikan projektia, joka tutkii aerosoleja, tulisi vahvistaa; ryhmällä on hyvät kansainväliset kontaktit ja yhteistyöprojektit ja sen johtajan, dosentti Markku Kulmalan julkaisuaktiviteetti on suuri. Elektroniikan laboratorio kouluttaa fyysikkoja teollisuuden tarpeisiin. Lääketieteellisen fysiikan ryhmä jää muiden korkeakoulujen vastaavien yksikköjen jälkeen viimeiseksi. Didaktinen fysiikka tuskin tarvitse omaa professuuria; lehtoreilla pitäisi tulla toimeen. Osaston tutkijoiden välinen yhteistyö näyttää toimivan huonosti, sillä itsenäisiä sirpaleryhmiä on paljon.
Fysiikan laitoksen toiseksi suurin ja toiseksi paras yksikkö tutkimuksessa on Kumpulan kiihdytinlaboratorio-osasto, jonka tieteellinen ohjelma vaatisi uusia ideoita. Tähänastinen tulos, CC, ei ole aivan niin hyvä, kuin erinomaisten laitteiden perusteella voisi toivoa. Kumpulassa tehdään pääasiassa ionisuihkujen käyttöön perustuvaa materiaalifysiikan tutkimusta, jota halutaan vahvistaa. Kiihdytinlaboratorio-osastoon pitäisi pyrkiä palkkaamaan, fysiikan laitoksen uudelleenjärjestelyjen salliessa, uusi professoritasoinen henkilö HY:n ulkopuolelta, jotta tutkimusohjelmaa voitaisiin kehittää innovatiivisempaan suuntaan.
Yhteenvetona todettakoon, että fysiikan laitoksen tulos perusopetuksessa on heikko, vaikka alkeisoppikirjoja on tuotettu runsaasti. E-luokitusta voidaan parantaa joko niin, että FM-tutkintojen määrä oleellisesti kasvaa tai niin, että henkilökuntaa vähennetään. Molemmat toimenpiteet ovat tarpeellisia. Tutkimuksessa laitoksella on monia hyviä tai erittäin hyviä fyysikoita, mutta tieteellinen ohjelma rönsyilee mielestäni liian monelle taholle. Miltei jokaisella professorilla on oma, muista poikkeava tutkimusalansa. Varsinkin kokeellisessa tutkimuksessa on paljon parantamisen varaa. Laitoksella pitäisi olla enemmän kontakteja teollisuuteen, mikä lisäisi valmistuneiden mahdollisuuksia sijoittua työelämään koulu- ja yliopistolaitoksen ulkopuolella ja toisi rahaa ehkä enemmän kuin nykyinen 22%:n budjettiosuus. Suunnitelmien mukaan fysiikan laitos siirtyy kokonaisuudessaan Kumpulaan vuonna 2001. Tällöin kemian laitoksen kanssa jo käynnistyneen yhteistyön mahdollisuudet materiaali- ja rakennetutkimuksessa paranevat aivan oleellisesti.
Uudistuksia. Universitas renovata -raportti kohtelee fysiikan laitosta kovin sanoin. Vaikka henkilöresurssit ovat erinomaiset, perustutkintoja valmistuu täysin riittämättömästi. Laitoksen opetushenkilökunnan määrä on vähentynyt kolmella viimeisten 10 vuoden aikana. Lisäsupistuksista (1 apulaisprofessori, 4 assistenttia ja 1 hallintohenkilö) on jo päätetty HY:n keskusjohdossa ja muita lienee tulossa. Leikkaukset merkitsevät kurssien vähentämistä tai niiden luennoimista vuorovuosin; yhteistyö TKK:n kanssa lisäisi tarjontaa ainakin laudatur-tasolla. Laitos itse katsoo, että sitä on jo saneerattu kylliksi ja että lisäjärjestelyt olisi annettava sen omaksi tehtäväksi.
Valitettavasti fyysikoilla näyttää olevan halua tarpeellisiin uudistuksiin vähemmän kuin matemaatikoilla ja kemisteillä. Tämä ilmenee laitoksen johtoryhmän toukokuussa 1995 hyväksymästä fysiikan laitoksen itsearvioinnista, johon sisältyy pitkän aikavälin toimintasuunnitelma. Assistenttien virat mm. aiotaan edelleen täyttää vanhaan tapaan tieteellisten meriittien ja opetuksellisten ansioiden perusteella, jolloin ne menevät yleensä dosenteille. Toimikausien määrää ei aiota rajoittaa, joten jatkokoulutuspaikkoja assistentuurit eivät edellenkään pääsääntöisesti tule olemaan.
Koska laitoksen johtoryhmä kollegiaalisena elimenä ei pysty suorittamaan leikkauksia, johtajan pitäisi saada enemmän valtaa. Mahdollisuuksia virkojen uudelleenjärjestelyihin on, sillä puolet assistentuureista täytetään vuoden 1996 alkupuolella. Tällöin olisi huolehdittava siitä, että tohtoreita ei enää nimitetä assistenteiksi. Vuoteen 2010 mennessä laitoksen kaikki professorit ja apulaisprofessorit, yhtä lukuunottamatta, ovat vaihtuneet. Nyt olisi erinomaisen tarpeellista laatia pitkän aikavälin suunnitelma siitä, miten uudet opetusalat tullaan määrittelemään. Ratkaisuja ei pidä tehdä yksi kerrallaan. Kumpulaan siirtyminen mahdollisimman pian on fysiikan laitoksen nousun elinehto, mutta toiveet eivät toteudu, ellei samalla pystytä palkkaamaan 'uuden sukupolven' tieteellistä henkilökuntaa.
Fysiikan laitokselle pitäisi, hyvissä ajoin ennen muuttoa, rekrytoida professoriksi huipputason kokeellinen fyysikko koti- tai ulkomailta. En voi kyllin korostaa tämän toimenpiteen tärkeyttä. Ensimmäisen professuurin vapautuessa tällaisen sopimuspalkkaisen viran täytön pitäisi tapahtua kutsusta. Laitos tarvitsee välttämättä henkilön, jolla on kiistatonta näyttöä kyvyistä johtaa menestyksellistä, useista professoreista koostuvaa tutkimusryhmää ja joka pystyy generoimaan uusia ideoita ja ulkopuolista rahoitusta. Laitoksen heikompia tutkimusohjelmia ei kannata siirtää Kumpulaan.
Fysiikan laitoksen saneerauksen yhteydessä pitäisi myös pohtia TFT:n ja SEFT:in roolia HY:n sisällä. Onko esimerkiksi järkevää, että fysiikan laitoksella on TFT:n lisäksi erillinen teoreettisen fysiikan osasto (19 henkilöä) ja SEFT:in lisäksi erillinen suurenergiafysiikan osasto (8 henkilöä)? Turhien päällekkäisyyksien välttäminen olisi tarpeen. Ratkaisujen tekeminen on erityisen ajankohtaista nyt, kun fysiikan valtakunnallisen tutkimuslaitoksen mahdollinen perustaminen tulee pian ajankohtaiseksi (kts. luku 22).
Fysiikan perusteiden opetusta annetaan myös lääketieteellisessä ja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Opetushenkilökuntaa edellisessä on yksi apulaisprofessori ja 1 assistentti, jälkimmäisessä saman verran. Nämä viranhaltijat ja heidän antamansa opetus tulisi siirtää fysiikan laitokselle, kuten Universitas renovata -raportissa esitetään.