4. Vaihtoehtoinen malli

Kuten toisessa kohdassa mietintöäni olen todennut, kaikki tutkimusvarat, jotka ylittävät laitosten normaalin perustarpeen, tulee saattaa tieteellisen arvioinnin ja seurannan alaiseksi. Tämä koskee myös SEFT:ille ja HTI:lle myönnettäviä CERN-rahoja. Mielestäni tehtävää varten tulisi perustaa, fysiikan uuden tutkimuslaitoksen sijaan, Suomen Akatemian tieteellisiä toimikuntia vastaava korkeatasoinen elin, jolle opetusministeriö myöntäisi CERN-varat. Paneeli päättäisi budjetin käyttöä koskevista suuntaviivoista, erityisesti pitkän tähtäimen strategiasta. Se myös jakaisi rahat hakemusten perusteella projekteille, joiden kesto voisi tyypillisesti olla esimerkiksi 3 vuotta ja joissa saattaisi olla mukana jopa 10 työntekijää. Projektiehdotuksia voisi lähettää Suomesta kuka tahansa, joskin SEFT:in ja HTI:n osuudet ilmeisesti jatkossakin olisivat merkittävimmät. Rahoitettavia projekteja valitessaan paneeli toimisi täydennetyssä kokoonpanossa, joilloin mukana olisi 5:n kotimaisen jäsenen lisäksi 3 ulkomaalaista huippuasiantuntijaa. Paneeli jakaisi rahat myös TFT:lle. Muunlaista uudelleenjärjestelyä ei mielestäni tarvita.

Prof. Routin ehdottama organisaatio on sangen raskas: 5 -jäseninen johtokunta, 6 -- 10 -jäseninen neuvottelukunta, 1 johtaja sekä 6-jäseninen johtoryhmä. Oman ehdotukseni etuna on systeemin joustavuus ja byrokratian vähäisyys. Ei tarvita monimutkaista, hierarkista johtamissysteemiä. Kukaan ei automaattisesti saisi CERN-varoja, ei edes SEFT, vaan ne olisi kaikkien ansaittava samaan tapaan kuin muutkin perusresurssien yli menevät tutkimusmäärärahat. Vakinaisia tutkimuslaitoksia vuosien mittaan aina uhkaava kangistuminen vältettäisiin. Tulehtuneet henkilösuhteet SEFTissä tulisi korjata Helsingin yliopiston omassa piirissä. SEFT:illä, TFT:llä ja HTI:llä olisi toiminnan jatkuvuuden ylläpitämiseksi vain pieni vakituinen henkilökunta. Muut työntekijät palkattaisiin projekteihin niiden kestoajaksi.

Onko uuden fysiikan tutkimuslaitoksen perustaminen todella tarpeen? Eikö tultaisi toimeen ehdottamallani keveämmällä organisaatiolla? Henkilöstöasiat on joka tapauksessa perusteellisesti selvitettävä. Tämä on oleellinen kynnyskysymys. Mahdollisesti perustettavaan uuteen tutkimuslaitokseen, joka saisi paljon korvamerkittyjä erikoisvaroja, on otettava mukaan ainoastaan todella korkeatasoista fyysikkokuntaa. Pysyvästi virkoihinsa nimitettyjä tutkijoita tulisi olla mahdollisimman vähän. Laitoksen johtajaksi olisi valittava tieteellisesti aktiivinen ja kansainvälisen mittapuun mukaan korkeatasoinen tutkija. Muuten laitoksen maine on heti alussa vaakalaudalla.

Uutta fysiikan tutkimuslaitosta koskeva kantani voidaan kiteyttää kolmeen kohtaan:

1. Suunnitteilla olevan laitoksen perustamisella on valtakunnallista tiedepoliittista merkitystä. Siksi asiaa on harkittava laajemmasta perspektiivistä, ottaen huomioon mahdolliset seurannaisvaikutukset. Olisiko kevyt 'toimikuntapohjainen' organisaatio parempi?

2. Ennen kuin laitoksen mahdollisesta perustamisesta päätetään, kaikki henkilöstökysymykset on selvitettävä. Sopimukset työmarkkinajärjestöjen kanssa on tehtävä etukäteen, jotta laitokseen ei myöhemmin tarvitsisi ottaa tutkijakuntaa, jonka tieteellinen pätevyys ei riitä työskentelyyn huippuyksiköksi pyrkivässä laboratoriossa.

3. Laitokselle on valittava johtajaksi mahdollisimman korkeaa kansainvälistä tasoa oleva ja tieteellisesti aktiivinen tutkija.

OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 3:1996 PROMEMORIOR AV UNDERVISNINGSMINISTERIETS ARBETSGRUPPER

[22. Fysiikan valtakunnallinen tutkimuslaitos|SISÄLLYS]
[Edellinen|Seuraava|Palaute]