[Edellinen|Seuraava|Palaute] Internetversio luotu 23/2/96, peter@neuro.hut.fi (Peter Berglund)

22. Fysiikan valtakunnallinen tutkimuslaitos|SISÄLLYS

3. Kritiikkiä

Vaikka monessa kohdin voinkin yhtyä prof. Routin näkökantoihin, en kuitenkaan ole vakuuttunut HY:n ja TKK:n yhteisen fysiikan tutkimuslaitoksen tarpeellisuudesta. Asiaa on mielestäni tarkasteltava laajemmasta perspektiivistä. Valtakunnalliseksi tarkoitettu tutkimuslaitos jollakin tieteenalalla aiheuttaisi ehkä sen, että monilla muillakin tutkimuksen sektoreilla haluttaisiin perustaa samanlainen, erikoisrahoitusta saava yksikkö. Pahimmassa tapauksessa 'virus' leviäisi nopeasti. Tutkimusvarat Suomessa kanavoituisivat yhä suuremmassa määrin valtakunnallisille erillislaitoksille, jotka saisivat ainakin osan määrärahoistaan suoraan opetusministeriöltä ilman, että niiden tutkimusprojektit olisivat jatkuvan arvioinnin kohteena.

Kansallisten tutkimuslaboratorioiden yleismaailmalliset, myös meillä tunnetut ongelmat eli tutkimuksen uudelleen suuntaamisen hitaus ja jäykkyys ja tutkijakunnan ikääntyminen ovat hyvin tiedossa. Valtion tutkimuslaitoksista vain eräät ovat Suomessa saavuttaneet korkean tieteellisen tason. Juuri näistä syistä ulkomailla vältetään uusien tutkimuslaitosten perustamista ja nykyisiä keskuksia puretaan. Sitä paitsi on olemassa suuri vaara, että HY:n fysiikan laitoksen heikommin menestyneille tutkijoille ja ikääntyneille assistenteille pyrittäisiin ja viime kädessä ehkä jouduttaisiin näin järjestämään työpaikka. Tämä johtaisi tieteelliseen katastrofiin uuden fysiikan tutkimuslaitoksen kohdalla. Muistutan jälleen, että huippuyksikköä ei perusteta vaan se syntyy. Fyysikkoja on Suomessa muutenkin tarpeeksi.

Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen uudelleen mitoitus ja tutkimuksen suuntaaminen tulee hoitaa yliopiston itsensä toimesta ja sen omassa piirissä. Laitoksen liikaa henkilökuntaa ei missään tapauksessa tule siirtää uuteen valtakunnallisia tehtäviä omaavaan yksikköön ja siten fysiikan huippututkimuksen rasitteeksi maassamme. Näin saattaisi helposti käydä, sillä ehdotuksia on jo tehty tutkimuslaitoksen toiminnan laajentamisesta muille aloille, esimerkiksi materiaalifysiikkaan.

Mielestäni kaikki henkilöratkaisut on päätettävä ja lainmukaiset työmarkkinaneuvottelut on käytävä ennen kuin uuden tutkimuslaitoksen perustamisesta päätetään. Ikävät ja hankalat asiat on hoidettava ensin! Prof. Routti käsittelee muistiossaan henkilöstöpolitiikkaa, jota tulisi noudattaa SEFT:in ja TFT:n lakkaamisen ja uuden fysiikan tutkimuslaitoksen mahdollisen perustamisen yhteydessä. Mitä SEFT:in aivan liian suurelle vakinaiselle henkilökunnalle tehdään? Routin mukaan heidät tulisi ylimenokaudeksi ottaa Helsingin yliopiston virkoihin. Voin yhtyä tähän esitykseen muilta osin paitsi opetusministeriöltä 'suojatyöpaikkojen' luomiseksi anottavien lisämäärärahojen suhteen. Järjestelyt on hoidettava Helsingin yliopiston sisällä HY:n oman budjetin puitteissa. Routti tuntuu olevan sitä mieltä, että uusi tutkimuslaitos voidaan perustaa ensin ja hoitaa henkilöstökysymykset vasta sitten. Minusta tämä on vaarallista politiikkaa, joka helposti johtaa siihen, että tarkoitettua tutkimuksen huippuyksikköä ei koskaan synny. Pahimmassa tapauksessa pysähtyneisyys on tosiasia jo laitoksen perustamisvaiheessa!



OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 3:1996 PROMEMORIOR AV UNDERVISNINGSMINISTERIETS ARBETSGRUPPER

[22. Fysiikan valtakunnallinen tutkimuslaitos|SISÄLLYS]
[Edellinen|Seuraava|Palaute]