[Edellinen|Seuraava|Palaute] Internetversio luotu 20/2/96, peter@neuro.hut.fi (Peter Berglund)

6. Opetushenkilökunnan asema ja tehtävät |SISÄLLYS

2. Työvelvollisuuskokeilu

Yliopiston opettajien työajan joustavasta määrittelystä sovittiin työmarkkinaosapuolten välillä keväällä 1988. Työvelvollisuuskokeilu alkoi Helsingin kauppakorkeakoulussa samana vuonna, Jyväskylän yliopistossa vuonna 1989 ja Joensuun yliopistossa vuonna 1992. Kokeilu jatkuu edelleen. Sen aikana opettajien palkanmaksun perusteena ei ole viikossa annettava opetus, vaan vuodessa tehtävä työ, joka sovittiin 1600 tunniksi. Kokeilulla pyritään lisäämään joustavuutta. Väljä määritelmä on pakottanut korkeakoulut miettimään, mitä on akateeminen työ. Seuraavat kommenttini perustuvat pääasiassa JoY:n professorin Tapani Pakkasen ja JY:n tutkijan Jussi Välimaan minulle laatimiin muistioihin.

Kokeilun tuloksena ero luentojen ja seminaariopetuksen välillä on kaventunut ja joustoa on tullut lisää kurssien valintamahdollisuuksissa ja suoritusmuodoissa. Kokeilu on antanut tukea kunnianhimoisten opettajien uusien ideoiden kehittämiselle. Kahden tai useamman opettajan yhteistä 'kimppaopetusta' ja kielenopetuksen integroimista aineopetukseen on päästy kokeilemaan. Pienryhmille annettua ohjausta on voitu lisätä, koska eroa ei ole tehty 'opetuksen' ja 'ohjauksen' välillä, mikä on näkynyt tutkintonsa suorittaneiden määrän kasvuna.

Laitokset ovat itse olleet vastuussa kokeilun suunnittelusta ja sen toimeenpanosta. Akateeminen työ voi olla opetusta, ohjausta, tutkimusta, työskentelyä ulkomailla, tieteellisiä luottamustehtäviä, hallintoa jne. Vuodessa suoritettava työ on merkitty laitoksella kolmen työtehtäväalueen (opetus, tutkimus, muut tehtävät) mukaisesti kaavakkeeseen, joka hyväksytään tiedekunnassa. Tehtävien jakautumisesta päättää laitoksen johtaja. Keskeisenä periaatteena on yksilöllisten työohjelmien hyväksyminen. Esimerkiksi tutkimustehtävien määrä vaihtelee henkilöittäin suuresti ja muuttuu myös ajan mukana tutkimusaktiviteetin mukaisesti. Työnjako ei ole kannanotto eri tehtävien arvostukseen, sillä kokonaisuuden toteutuminen on tärkeintä.

Eri opettajaryhmien (professorit, lehtorit, assistentit) toimenkuvat ovat lähentyneet toisiaan; toisaalta erityyppisten tehtävien määrät vaihtelevat eri laitoksilla ja tieteenaloilla. Opetus- ja tutkimusvirkojen välinen ero on kaventunut. Kaikki opettajat ovat hyötyneet joustosta omassa työssään, eikä kokeilu ole aiheuttanut uusia ristiriitoja. Taulukko 4 esittää Joensuun yliopiston kemian laitoksella käytössä olevaa kaavaketta, joka puhunee itse puolestaan. Myös jatko-opiskelijoille laaditaan JoY:ssa tutkimus- ja opiskelusuunnitelma.

Helsingin kauppakorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Joensuun yliopiston opettajat kannattavat lähes yksimielisesti työvelvollisuuskokeilua. Koska siitä on eittämättä etuja myös korkeakouluille ja opiskelijoille, lakia olisi muutettava niin, että systeemi tulisi käyttöön kaikissa yliopistollisissa oppilaitoksissa. Professori- ja assistenttiliitot ovat olleet vastustavalla tai penseällä kannalla, mutta myötämielinen suhtautuminen näyttää näilläkin tahoilla olevan voittamassa alaa. Neuvottelut opetusministeriön ja ammattiliittojen välillä ovat käynnistyneet.



OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 3:1996 PROMEMORIOR AV UNDERVISNINGSMINISTERIETS ARBETSGRUPPER

[6. Opetushenkilökunnan asema ja tehtävät |SISÄLLYS]
[Edellinen|Seuraava|Palaute]