[Edellinen|Seuraava|Palaute] Internetversio luotu 20/2/96, peter@neuro.hut.fi (Peter Berglund)

8. Helsingin yliopisto |SISÄLLYS

5. Tähtitieteen observatorio

HY:n tähtitieteen observatoriolla on Argelanderin aikoihin ulottuvat kunniakkaat perinteet. Suurimittaisesta tähtitaivaan valokuvausprojektista ja taivaanmekaniikan tutkimisesta siirryttiin 1950-luvulla radioastronomiaan. Tutkimusaiheita ovat aurinkokunta, tähdet, tähtienvälinen aine ja galaksit. Työ on sekä teoreettista että kokeellista. Viime vuosina avaruustutkimus on noussut yhä tärkeämmälle sijalle observatorion toiminnassa. Aktiivisin tutkija on dosentti Ilkka Tuominen. Laitoksen henkilökunta hyödyntää tehokkaasti monia radioteleskooppeja ympäri maailman. Observatorio ottaa myös osaa lukuisiin kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. Laitoksella on 1 professori (toinen on virkavapaana) ja 2 muuta päätoimista opettajaa; henkilökuntaa on kuitenkin yhteensä yli 20. Noin 100 opiskelijaa osallistuu tähtitieteen peruskursseille, mutta FM-tutkintoja tähtitiede pääaineena suoritetaan vain muutamia, koska työpaikkoja on harvassa. Tohtoriksi väittelee vuosittain keskimäärin 1 henkilö ja lisensiaatteja valmistuu saman verran. Observatorion hyvyysluokitus on EBA. Huono tulos perusopetuksessa voidaan tähtitieteilijöille ehkä antaa anteeksi, varsinkin kun jatkokoulutus ja tutkimus ovat erinomaisessa kunnossa. Tähtitieteen populaarikirjoilla ja -artikkeleilla on hyvä menekki, joten niitä on tuotettu kohtuullisesti.

Observatoriolla on useita SIXA ja INTEGRAL satellitteihin sijoitettavien mittauslaitteiden rakentamisprojekteja. Esimerkiksi Metorex International Oy (entinen Outokumpu Electronics), Suomen Akatemia ja TEKES ovat rahoittaeet puolijohdespektrometrin suunnittelu- ja valmistusohjelmaa, josta Metorex on hyötynyt röntgenfluoresenssianalysaattorien ja ultraohuiden röntgenikkunoiden kehitystyössä. Alunperin planeettatutkimuksen tarpeisiin suunnitelluilla valon sironnan tutkimusmenetelmillä on mm. selvitetty paperipinnan mikrometriskaalan rakennetta ja epätasaisuutta hyödyntämällä entistä parempia matemaattisia sirontamalleja. Muutama vuosi sitten observatoriossa kehitetylle, ei-pallomaisten asteroidien 3-dimensionaalisen muodon määräämiseen soveltuvalle menetelmälle on löydetty käyttöä tutkittaessa pieniä partikkeleita. Kemira Pigments Oy on valmis rahoittamaan tuloksien hyödyntämisen oman päätuotteensa TiO2:n analyysissä. Observatorio on pystynyt hankkimaan ulkopuolista rahoitusta 37%.



OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 3:1996 PROMEMORIOR AV UNDERVISNINGSMINISTERIETS ARBETSGRUPPER

[8. Helsingin yliopisto |SISÄLLYS]
[Edellinen|Seuraava|Palaute]