3. Opetuspisteen hinta
Opetuspisteen hinta on laskettu jakson 7.3. lopussa olevasta H :n lausekkeesta, jolloin suoritteina ovat valmistuneet maisterit ja diplomi-insinöörit, lisensiaatit ja tohtorit, oheisopetus sekä oppikirjat. Saman korkeakoulun laitokset on yhdistetty ryhmittäin kuten edellä. Tulokset on esitetty kuvassa 4, jossa pylväikkörivit kasvavat vasemmalta oikealle, koska hyvä tulos edellyttää halpaa hintaa. Matematiikassa pieni KuY:n yksikkö on valtiolle edullisin koulutuspaikka. Seuraavina ovat TKK:n, JY:n, TY:n, TaY:n ja OY:n pienet tai keskisuuret laitokset. Pienet LTKK:n, ÅA:n ja TTKK:n yksiköt antavat kallista opetusta. Fysiikassa TTKK ja TKK ovat kustannuksiltaan edullisia, mutta ÅA huomiota herättävän kallis. OY:n, JY:n, TY:n ja HY:n isoissa laitoksissa hinta nousee tässä järjestyksessä. Kemiassa halvimmat koulutuspisteet tuotetaan OY:ssa, JoY:ssa, ÅA:ssa ja TY:ssa, kalleimmat HY:ssa ja erityisesti KuY:ssa. Tietojenkäsittelytieteessä TY ja teknilliset korkeakoulut tuottavat tutkintoja halvimmalla, HY, JoY ja ÅA ovat kalliimmassa päässä. Elektroniikassa TTKK on halvin ja TY ja OY kaksi kalleinta koulutuspaikkaa TKK:n sijoittuessa suunnilleen puoliväliin. TTKK:n antama opetus elektroniikassa on erityisen halpaa.
Kuvasta 4 havaitaan, että valtiolle edullisinta koulutusta annetaan TTKK:n ja TKK:n yksiköissä; kalleinta opetus on HY:ssa ja kolmessa pienessä korkeakoulussa. Helsingin yliopiston isot fysiikan ja kemian laitokset ovat kalliita koulutuspaikkoja, eikä matematiikan ja tietojenkäsittelytieteenkään opetus HY:ssa ole halpaa. Tämä johtuu sekä erityisen suuresta oppilashukasta (kts. taulukko 3) että valmistuneiden määrään nähden liian isosta henkilökunnasta. Isot yliopistot TaY, TY, OY ja JY ovat keskihintaisia. Matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä koulutuspiste maksaa keskimäärin alle 150 kmk, fysiikassa ja kemiassa noin 200 kmk. Elektroniikassa hinta on myös 200 kmk, jos TTKK, joka on pystynyt käyttämään ansaittuja varoja myös perusopetukseen, jätetään keskiarvon ulkopuolelle. Eri alat eivät siis kovin oleellisesti poikkea toisistaan koulutuksen tarvitsemilla voimavaroilla mitattuna. Tällöin ei kuitenkaan ole otettu huomioon, että kunnollisen jatkokoulutusympäristön luominen laitteineen on fysiikassa ja kemiassa erityisen kallista. Nämä kulut kuitenkin riippuvat lähinnä laitoksen tutkimusohjelmasta ja varat niihin saadaan yleensä suureksi osaksi korkeakoulun ulkopuolisista lähteistä.
OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 3:1996 PROMEMORIOR AV UNDERVISNINGSMINISTERIETS ARBETSGRUPPER
[19. Tulosvertailuja eksakteissa luonnontieteissä|SISÄLLYS]
[Edellinen|Seuraava|Palaute]