7. Ehdotusten tuottamat säästöt

Esitykseni tähtäävät siihen, että käytettävissä olevilla voimavaroilla saataisiin nykyistä enemmän tuloksia. Tämä edellyttää resurssien siirtoja korkeakoulujen sisällä, eräissä tapauksissa eksakteista luonnontieteistä muille aloille.

Uusien toimitilojen rakentamista voidaan useimmissa tapauksissa lykätä pitkälle eteenpäin, sillä neliöitä on Suomen korkeakouluissa aivan tarpeeksi. Tutkimustilojen uusjaolla päästään halvalla ja nopeasti samaan tai parempaan lopputulokseen. Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus menestyy parhaiten kohtuullisessa ahtaudessa. Jo aloitetut hankkeet, kuten HY:n Kumpulan alue, on luonnollisesti rakennettava valmiiksi mahdollisimman pian. Vuoden 1995 toukokuusta alkaen Valtion kiinteistölaitokselle maksettavat toimitilojen vuokrat tuonevat tehokkaasti esille tähänastiset hukkatilat. Niiden joustava vuokraaminen laitoksen profiiliin sopiville yrityksille on tehtävä mahdolliseksi.

Kaikkien yliopistojen ja korkeakoulujen, myös suurempien, profiloitumista tulisi lisätä. Kansainväliseen kärkeen kukin voi päästä vain suhteellisen erityisosaamisen alueilla.

Useilla korkeakouluilla on muilla paikkakunnilla olevia toimipisteitä. Koska korkeakoulutiheys maassamme on erittäin suuri ja koska ammattikorkeakouluja koko ajan perustetaan lisää, tiedekorkeakoulujen erillisten toimipisteiden mahdollinen lakkauttaminen tulisi selvittää.

Byrokratian ja henkilökunnan jatkuva lisääntyminen korkeakoulujen hallintovirastoissa on saatava loppumaan. Toiminnan rationalisointi olisi suoritettava ulkopuolisia konsultteja käyttämällä. Hallintovirkamiehiä on tuhatta opiskelijaa kohti KuY:ssa 31 mutta TTKK:ssa vain 12. Kaikissa korkeakouluissa pitäisi tietenkin pyrkiä TTKK:n tasolle.

Tutkimus- ja opetusyksiköiden koko on maamme yliopistolaitoksessa usein liian pieni. Laitoksia ja laboratorioita on yhdistettävä. Oikeat järjestelyt lisäävät professoreiden mahdollisuuksia paneutua tutkimustyöhön, kun entistä harvemmat joutuvat hoitamaan byrokratiaa. Säästöjä saavutetaan erityisesti kansliahenkilökunnan määrässä.

Tärkeimmät rationalisointia koskevista ehdotuksistani ovat seuraavat:

HY:n fysiikan ja tilastotieteen laitoksilla annettava matematiikan opetus pitäisi siirtää matematiikan laitokselle.
HY:n lääketieteellisessä ja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa annettava fysiikan perusteiden opetus tulisi siirtää fysiikan laitokseen.
HY:n matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, fysiikan ja kemian laitosten henkilökuntaa tulisi pienentää noin 10%. TY:ssa, OY:ssa ja JY:ssa keskimääräisten supistusten tulisi olla 5%. Eksaktien luonnontieteiden koulutuspaikkoja on maassamme liikaa, joten opetushenkilökunnassa on tehtävä vähennyksiä erityisesti niissä isoissa laitoksissa, joissa koulutus on kallista. Tätä asiaa käsittelin jo jaksossa 23.1.
TKK:n orgaanisen kemian, fysikaalisen kemian ja epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratoriot pitäisi yhdistää.
ÅA:n pieniä laitoksia tulisi liittää yhteen, osittain tiedekuntarajojen yli. Matematiikan, tietojenkäsittelyopin ja fysiikan laitoksista pitäisi muodostaa matemaattisten tieteiden laitos. Kemian perusopetusta antavat fysikaalisen kemian, orgaanisen kemian, epäorgaanisen kemian ja analyyttisen kemian laitokset tulisi yhdistää.
ÅA:n antaman opettajien koulutuksen tulisi tapahtua kokonaan Turussa. Opiskelijoiden keskuudessa hyvin epäsuosittu, puhtaasti aluepoliittisin perustein toteutettu opetusharjoittelu Vaasassa pitäisi ainakin eksaktien luonnontieteiden osalta siirtää Turkuun.
TTKK:n aluepoliittisilla syillä perustetun Porin yksikön tulevaisuus pitäisi selvittää.
TTKK:n ja TaY:n yhteistoimintaa tulisi kehittää niiden suuntaviivojen mukaan, joita korkeakoulujen asettama yhteistyöryhmä on esittänyt. Korkeakoulujen yhdistämiseen ei ole edellytyksiä eikä aihetta.
OY:n geofysiikan ja tähtitieteen yksiköitten siirtämistä fysikaalisten tieteiden laitokseen tulisi harkita.
OY:n teknillisen tiedekunnan matematiikan jaos pitäisi siirtää matemaattisten tieteiden laitokseen.
Lapin yliopistoon ei ole tarvetta perustaa matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa. Sensijaan LaY:n opiskelijoiden mahdollisuudet käyttää täysimääräisesti hyväkseen OY:n luonnontieteellisen tiedekunnan kaikkia palveluja on turvattava. Molempien yliopistojen tulee pidättyä astumasta toistensa reviirille.
KuY:n, JoY:n ja LTKK:n profiloitumista tulisi edelleen kehittää. Erityisosaaminen on pitkällä tähtäimellä näiden pienien oppilaitosten elinehto. Korkeakoulujen tulisi pidättyä pyrkimästä toistensa vahvuusalueille.

Päällekkäisyyksiä kemian prosessitekniikan koulutuksessa on maassamme runsaasti. Puunjalostustekniikkaa opetetaan TKK:ssa, ÅA:ssa ja LTKK:ssa. Kemian prosessitekniikan koulutusta annetaan TKK:ssa, ÅA:ssa, OY:ssa, JY:ssa ja LTKK:ssa. Valtakunnallista koordinointia tarvitaan.

Luentojen pitäminen rinnakkain suomen- ja ruotsinkielellä on voimavarojen tuhlausta. Tämä koskee toisaalta Helsingin yliopistoa ja toisaalta Turun yliopistoa ja Åbo Akademia. Yleisesti hyväksytään ja pidetään toivottavana, että osa opetuksesta korkeakouluissa annataan englanninkielellä, miksei sitten suomen- tai ruotsinkielellä? Suomenkieliset ylioppilaat pystyvät seuraamaan ruotsiksi pidettäviä luentoja ja päinvastoin.

Ammattikorkeakoulut epäilemättä tulevat tekemään parhaansa muuttuakseen, yksi toisensa jälkeen, 'oikeiksi' korkeakouluiksi, joissa tehdään tieteellistä työtä ja suoritetaan lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Tässä pyrkimyksessä ne ajan mittaan todennäköisesti tulevat onnistumaan. Parinkymmenen vuoden kuluttua maassamme saattaa siten olla yhteensä jopa 40 yliopistoa. Näiden uusien korkeakoulujen myötä tutkimuksen hajautuminen taas pahenisi. Tätä tapahtumaketjua on kaikin tavoin pyrittävä edes hidastamaan.

OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 3:1996 PROMEMORIOR AV UNDERVISNINGSMINISTERIETS ARBETSGRUPPER

[23. Yhteenveto ehdotuksista|SISÄLLYS]
[Edellinen|Seuraava|Palaute]