Vaikka kiintiöt ovat 1990-luvulla täyttyneet, opettajan tutkintoja ei vieläkään suoriteta odotettuja määriä varsinkaan fysiikassa ja kemiassa (kts. taulukko 3), mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Suomen kouluopetuksen ja opettajankoulutuksen perinteisen suuntautumisen vuoksi luonnontieteiden oikeasta opettamisesta on käytettävissä kovin vähän kokemusperäistä tietoa. Erityisesti laboratorio-opetus on maassamme hunningolla, sillä useimmissa kouluissa ei ole kunnon välineitä kokeelliseen työskentelyyn. Puutteiden korjaamiseksi JY on lisännyt opetus- ja tutkimusyhteistyötä USA:n ja Saksan yliopistojen kanssa. Postgraduate auskultoinnista kerroin jo jaksossa 6.3.
Yhteenvetona Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta voisi sanoa, että innostus on suuri ja hyvää työtä tehdään paljon, mutta aktiviteetit ehkä rönsyilevät liikaa. Rahaa on saatu runsaasti mm. Euroopan Unionilta. Lähivuosina tärkeämpää kuin uusien hankkeitten aloittaminen on keskittyminen jo käynnissä oleviin tieteellisiin ohjelmiin. Vakava yritys kansainväliselle huipulle pääsemiseksi edellyttää pitäytymistä yliopiston tämänhetkisissä vahvuusalueissa. Tutkimuksen C-tasoa pitäisi pyrkiä nostamaan.