Muistio Muistio
Esityksessä ehdotetaan Helsingin yliopistosta annettua lakia muutettavaksi siten, että yliopiston yhteyteen voitaisiin perustaa eräille korkeakouluille yhteinen fysiikan alan tutkimuslaitos. Tutkimuslaitos muodostettaisiin Helsingin yliopistossa olevista teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksesta ja suurenergiafysiikan tutkimuslaitoksesta sekä Teknillisessä korkeakoulussa olevasta hiukkasteknologian instituutista.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan päivänä kuuta 1996.
Helsingin yliopistossa toimivat fysiikan alalla konsistorin alaisina erillislaitoksina teoreettisen fysiikan tutkimuslaitos ja suurenergiafysiikan tutkimuslaitos. Näiden laitosten henkilökunnan yhteismäärä vuonna 1995 oli 90 henkilöä, joista noin 70 henkeä määräaikaisissa tehtävissä. Laitokset saivat valtion talousarviorahoitusta vuonna 1995 yhteensä noin 17 Mmk.
Teoreettisen fysiikan tutkimuslaitos toimii tutkimus- ja jatkokoulutuslaitoksena. Pääosa laitoksen tutkimustoiminnasta on jakaantunut muutaman keskeisen projektin alalle, joita ovat statistinen fysiikka, kvanttioptiikka, matemaattinen fysiikka ja hiukkasfysiikka.
Suurenergiafysiikan tutkimuslaitos toimii tutkimus- ja jatkokoulutuslaitoksena hiukkasfysiikan alalla. Laitos vastaa lähes kokonaan Suomen kokeellisen hiukkasfysiikan perustutkimuksesta ja koulutuksesta sekä koordinoi Suomen harjoittamaa hiukkasfysiikan perustutkimusta Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestössä (jäljempänä CERN) ja siihen liittyvää teknologista kehitystyötä.
Helsingin yliopistosta annetun lain (854/91), jäljempänä yliopistolaki, mukaan konsistorin alaisen erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja. Johtokunnan jäsenistä enintään puolet voi olla yliopistoon kuulumattomia henkilöitä. Yliopiston konsistori määrää laitoksen johtokunnan jäsenet ja kansleri nimittää laitoksen johtajan. Tarkemmat määräykset erillisestä laitoksesta annetaan johtosäännössä, jonka yliopiston konsistori hyväksyy ja kansleri vahvistaa.
Teknillisessä korkeakoulussa toimii korkeakoulun hallituksen alaisena hiukkasteknologian instituutti. Instituutissa oli vuonna 1995 noin 20 määräaikaista tai oman toimen ohella työskentelevää tutkijaa. Pysyvää henkilökuntaa ei ollut. Laitoksen saama budjettirahoitus oli noin 2,3 Mmk.
Hiukkasteknologian instituutti on hiukkasfysiikan menetelmien ja teknologian suuntaan painottunut projektipohjainen organisaatio. Tällä hetkellä toiminta on keskittynyt neljään päähankkeeseen.
Professori Jorma Routti selvitti Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun toimeksiannosta mahdollisuuksia perustaa edellä mainituista tutkimusyksiköistä yhteinen fysiikan alan tutkirnuslaitos.
Routti esitti, että perustettaisiin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen fysiikan alan tutkimuslaitos, jolla on valtakunnallisia velvoitteita. Laitoksen kautta pyrittäisiin tehostamaan hiukkasfysiikan ja teoreettisen fysiikan perustutkimusta sekä näihin liittyvää teknologista kehitystyötä ja jatko-opetusta. Tutkimuslaitoksen tehtävänä olisi myös koordinoida valtakunnallista yhteistyötä CERN:n kanssa.
Tutkimuslaitoksen johtokuntaan Routti esitti edustusta yliopistosta, teknillisestä korkeakoulusta ja opetusministeriöstä. Pysyvän henkilöstön määrä tulisi Routin suunnitelman mukaan pitää pienenä ja pyrkiä toiminnassa projektiorganisaatioihin. Budjettirahoitukseksi katsottiin tarvittavan noin 21 Mmk.
Esityksen tavoitteena on parantaa korkeakoulujen yhteistyötä fysiikan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen alalla. Yhdistämällä perus- ja soveltavan tutkimuksen yksiköitä parannetaan tutkimustoiminnan kustannustehokkuutta sekä tutkimusvarojen tarkoituksenmukaista ohjautumista korkeatasoisille hankkeille. Yhdistäminen vahvistaa laitosten keskeisiä osaamisalueita ja parantaa Suomen kansainvälistä tieteellistä ja teknologista kilpailukykyä hiukkasfysiikan alalla.
Edellä esitetyn fysiikan tutkimuslaitoksen perustamiseksi Helsingin yliopiston yhteyteen ehdotetaan, että yliopistolakiin lisätään uusi 3 a luku fysiikan tutkimuslaitoksesta. Tähän lukuun sisältyy uusi 10 a §, jonka 1 momentin mukaan yliopiston yhteydessä on fysiikan tutkimuslaitos. Pykälän 2 momentin mukaan tutkimuslaitoksen hallinto voidaan järjestää perustuvaksi yliopiston ja muiden korkeakoulujen yhteistyölle, poiketen niistä perusteista, jotka yliopistolaki muuten asettaa. Pykälän 3 momentin mukaan tutkimuslaitoksen tehtävistä ja hallinnosta säädetään tarkemmin asetuksella.
Asetuksella on tarkoitus säätää, että laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja. Johtokuntaan kuuluisi kuusi jäsentä, joista yliopisto ja teknillinen korkeakoulu nimeävät kumpikin kaksi, opetusministeriö yhden ja henkilökunta keskuudestaan yhden. Kullakin jäsenelle olisi henkilökohtainen varajäsen. Johtokunta päättäisi laitosta koskevista tärkeimmistä asioista, kuten työjärjestyksestä, talousarviosta, talous- ja toimintasuunnitelmasta sekä johtajan nimittämisestä. Johtokunnan apuna tulisi lisäksi toimimaan tieteellinen neuvottelukunta, josta määrättäisiin työjärjestyksessä. Johtaja vastaa laitoksen päivittäisen hallinnon johtamisesta. Johtaja toimii myös johtokunnan esittelijänä.
Helsingin yliopiston erillislaitoksina toimivat teoreettisen fysiikan tutkimuslaitos ja suurenergiafysiikan tutkimuslaitos lakkautetaan samoin kuin Teknillisen korkeakoulun hallituksen alaisena toimiva hiukkasteknologian instituutti.
Näin vapautuneista voimavaroista muodostetaan Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva fysiikan tutkimuslaitos.
Tutkimuslaitokseen pyritään siirtämään pääosa nykyisestä pysyvästä henkilöstöstä. Henkilöstöä ei kuitenkaan aikaisemmassa määrin palkata pysyvään virka- tai työsuhteeseen, vaan tutkimuslaitosta perustettaessa pyritään siirtymään määräaikaiseen hankeorganisaatioon. Pysyvää henkilökuntaa tarvittaneen vain tukitehtävissä.
Laitoksen henkilöstö tulee työ- tai virkasuhteeseen Helsingin yliopistoon.
Uuden fysiikan tutkimuslaitoksen perustaminen ei sinänsä aiheuta lisäkustannuksia. Laitoksen perustamisen tavoitteena onkin voimavarojen käytön tehostaminen, tutkimustoiminnan parempi koordinointi ja tätä kautta taloudellisten säästöjen aikaansaaminen.
Tutkimuslaitoksen rahoituksen lähtökohtana on yhdistettävien laitosten nykyinen rahoitustaso, ja mahdollinen lisärahoitus harkitaan tapauskohtaisesti erikseen vuotuisten talousarvioiden valmistelun yhteydessä. Tutkimuslaitoksen budjettirahoituksesta sovitaan vuotuisissa tulosneuvotteluissa. Valtion talousarviorahoitus tutkimuslaitokselle ohjautuu Helsingin yliopiston kautta.
Esitys on valmisteltu opetusministeriön asettamassa työryhmässä, jossa on ollut Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja opetusministeriön edustajia. Valmistelutyön yhteydessä on kuultu lakkautettavien laitosten henkilöstön edustajia.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan päivänä kuuta 1996.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: