[Edellinen|Seuraava|Palaute] Internetversio luotu 23/2/96, peter@neuro.hut.fi (Peter Berglund)

20. Työnjako korkeakoulujen välillä ja henkilökunnan supistukset|SISÄLLYS

1. Yleisiä huomautuksia

Opetusministeriö pyysi minua myös käsittelemään ehdotusteni tuottamia säästöjä ja voimavarojen uudelleenjärjestelyjä. Todella merkittäviä kustannusten vähennyksiä saataisiin vain kokonaisia korkeakouluja lopettamalla. Vaikka Suomen yliopistolaitos onkin jakaantunut niin moneen paikkaan, että korkeakoulutiheys on meillä asukaslukuun suhteutettuna maailmanennätysluokkaa, jonkin yliopiston lakkauttaminen on poliittisesti mahdotonta eikä välttämättä nykyoloissa edes tarkoituksenmukaistakaan. Tarvittavat säästöt voidaan saada aikaan korkeakoulujen välistä työnjakoa kehittämällä, toimintoja rationalisoimalla ja supistamalla opetushenkilökuntaa eksaktien luonnontieteiden laitoksissa jonkin verran. Voimavarojen yhdistämisessä tai resurssien uudelleen suuntaamisessa säästyneet varat tulee käyttää sen korkeakoulun hyväksi, joka supistukset on tehnyt. Muutoin valmius rationalisointiin loppuu tykkänään! Isompia uudistuksia ei voida toteuttaa ilman poliittista tahtoa.

Useilla korkeakouluilla on muilla paikkakunnilla olevia toimipisteitä, joista eräät antavat opetusta muistioni aihepiiriin liittyvillä aloilla. En ole ehtinyt perehtyä näiden yksiköiden tehtäviin ja tarpeellisuuteen. Ottaen kuitenkin huomioon maamme suuren korkeakoulutiheyden ja uudet ammattikorkeakoulut, tiedekorkeakoulujen erillisten toimipisteiden tulevaisuutta ja mahdollista lakkauttamista pitäisi ainakin harkita.

Varsinaisia markkamääräisiä säästöjä en pysty enkä halua esittää. Ehdotukseni tähtäävät siihen, että nykyisillä resursseilla saataisiin korkeakouluissa enemmän aikaan. Kokonaisuutena eksaktien luonnontieteiden ja niihin liittyvien tekniikan alojen voimavarat ovat maassamme kohtuullista eurooppalaista tasoa. Laman myötä korkeakoulujen budjetti on pienentynyt, mutta niin on tapahtunut kilpailijamaissakin. Hallitus on luvannut, että yliopistolaitoksen rahoitus kääntyy taas nousuun vuonna 1997. Suomen korkeakoululaitoksen kokonaismenot ovat vuositasolla 5 miljardia markkaa. Vertailuna todettakoon, että Harwardin yliopiston vuosibudjetti on $ 1,4 miljardia eli yli 6 miljardia markkaa!

Vaikka eksaktien luonnontieteiden opetuksessa ja tutkimuksessa onkin eräitä ongelmia, tämä ei merkitse sitä, että matemaattis-luonnontieteellinen tutkimus maassamme olisi keskimäärin huonoa, päinvastoin. Taso ilmenee laskemastani hyvyysluokituksesta selvästi. Useimmissa korkeakouluissa on eräitä kansainvälisen mittapuun mukaan erittäin korkeatasoisia eksaktien luonnontieteiden tutkimusyksiköitä. Opetuksessa on enemmän puutteita. Tulosten ja tehokkuuden parantaminen tästä eteenpäin vaatii sisäisiä resurssien siirtoja; asioihin on tartuttava molemmin käsin. Edes parhaiden laitosten ei pidä ryhtyä lepäämään laakereillaan. Vaatimukset kasvavat meilläkin koko ajan. Kansainvälinen kilpailu on kivikovaa, eikä kukaan käsittele Suomen tiedettä silkkihansikkain.



OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 3:1996 PROMEMORIOR AV UNDERVISNINGSMINISTERIETS ARBETSGRUPPER

[20. Työnjako korkeakoulujen välillä ja henkilökunnan supistukset|SISÄLLYS]
[Edellinen|Seuraava|Palaute]