Useilla korkeakouluilla on muilla paikkakunnilla olevia toimipisteitä, joista eräät antavat opetusta muistioni aihepiiriin liittyvillä aloilla. En ole ehtinyt perehtyä näiden yksiköiden tehtäviin ja tarpeellisuuteen. Ottaen kuitenkin huomioon maamme suuren korkeakoulutiheyden ja uudet ammattikorkeakoulut, tiedekorkeakoulujen erillisten toimipisteiden tulevaisuutta ja mahdollista lakkauttamista pitäisi ainakin harkita.
Varsinaisia markkamääräisiä säästöjä en pysty enkä halua esittää. Ehdotukseni tähtäävät siihen, että nykyisillä resursseilla saataisiin korkeakouluissa enemmän aikaan. Kokonaisuutena eksaktien luonnontieteiden ja niihin liittyvien tekniikan alojen voimavarat ovat maassamme kohtuullista eurooppalaista tasoa. Laman myötä korkeakoulujen budjetti on pienentynyt, mutta niin on tapahtunut kilpailijamaissakin. Hallitus on luvannut, että yliopistolaitoksen rahoitus kääntyy taas nousuun vuonna 1997. Suomen korkeakoululaitoksen kokonaismenot ovat vuositasolla 5 miljardia markkaa. Vertailuna todettakoon, että Harwardin yliopiston vuosibudjetti on $ 1,4 miljardia eli yli 6 miljardia markkaa!
Vaikka eksaktien luonnontieteiden opetuksessa ja tutkimuksessa onkin eräitä ongelmia, tämä ei merkitse sitä, että matemaattis-luonnontieteellinen tutkimus maassamme olisi keskimäärin huonoa, päinvastoin. Taso ilmenee laskemastani hyvyysluokituksesta selvästi. Useimmissa korkeakouluissa on eräitä kansainvälisen mittapuun mukaan erittäin korkeatasoisia eksaktien luonnontieteiden tutkimusyksiköitä. Opetuksessa on enemmän puutteita. Tulosten ja tehokkuuden parantaminen tästä eteenpäin vaatii sisäisiä resurssien siirtoja; asioihin on tartuttava molemmin käsin. Edes parhaiden laitosten ei pidä ryhtyä lepäämään laakereillaan. Vaatimukset kasvavat meilläkin koko ajan. Kansainvälinen kilpailu on kivikovaa, eikä kukaan käsittele Suomen tiedettä silkkihansikkain.