[Edellinen|Seuraava|Palaute] Internetversio luotu 23/2/96, peter@neuro.hut.fi (Peter Berglund)

19. Tulosvertailuja eksakteissa luonnontieteissä|SISÄLLYS

5. Yhteenvetoja

Pintapuolinenkin kuvien 2, 3 ja 5 tarkastelu osoittaa, että suuret ja pienet laitokset menestyvät yhtä hyvin. Paremmuusjärjestyksen sekä kärjessä että loppupäässä on molempiin kokoluokkiin kuuluvia yksiköitä. Erityisen ilahduttavaa on, että lähes jokainen työni kohteena ollut korkeakoulu on kärjessä jossakin pylväikössä! Heikot laboratoriot ovat myös jakautuneet melko tasaisesti korkeakoulujen kesken. Kaikissa on laitoksia, joista voi olla ylpeä ja joihin kannattaa panostaa, mutta myös laitoksia joiden tulos antaa aihetta huoleen. Muistioni aihepiiriin kuuluvilla aloilla TTKK menestyy opetuksessa selvästi parhaiten mutta tutkimuksessa paljon huonommin. TKK:n ranking on tasaisen hyvä, myös tutkimuksessa. TY menestyy tutkimuksessa erinomaisesti, mutta saavutusta himmentää jonkin verran lisensiaattien ja tohtoreiden pienehkö määrä. LTKK:n yleistulos on heikoin, joskin perusopetus matematiikkaa lukuunottamatta on kunnossa. Helsingin yliopistolla on perusopetuksessa suuria vaikeuksia; jatkokoulutuksessa menee paremmin ja tutkimuksessa melko hyvin. TKK:lla ja TTKK:lla ei perusopetuksessa ole ongelmia, ei ainakaan jos tilannetta verrataan eksaktien luonnontieteiden opetukseen yliopistojen luonnontieteellisissä tiedekunnissa.

Arviointitulosten tarkempi analyysi osoittaa, että perusopetuksen ja jatkokoulutuksen välillä vallitsee lievä positiivinen korrelaatio. Perusopetuksen ja tutkimuksen välinen korrelaatio sensijaan on lähes 0. Jatkokoulutuksen ja tutkimuksen välillä tulee yliopistolaitoksessa tietenkin olla voimakas korrelaatio.

Tutkimuksen tuotos vaihtelee eri yksiköissä suuresti. Arvioiduista 96:sta laboratoriosta 20:n vertailuluku T > 8. Ne keräävät 193 Mmk toimintamenorahaa 1130 Mmk:n kokonaispotista (17%) ja tuottavat 2009 tutkimuspistettä 6092 pisteen potista (33%). Yksiköitä, joiden vertailuluku tutkimuksessa T ¾ 3 on 26 kpl. Ne saavat toimintamenorahaa 222 Mmk (20%) ja tuottavat 422 tutkimuspistettä. Parhaan viidenneksen tulos on siis viisinkertainen heikoimpaan viidennekseen verrattuna. Kärkilaboratorioiden produktiviteetti on kymmenkertainen, kun sitä verrataan heikoimmin menestyneisiin yksikköihin.

Impaktilukujen vertailu eri laitoksissa on mielenkiintoista (kts. myös kuva 1 jaksossa 7.4.).

impaktiluvun neliöjuurien keskiarvot julkaisuilla ovat

Matematiikassa

  1. JY:n (0,869)
  2. TKK:n (0,862)
  3. TTKK (0,723)
  4. HY (0,723)
  5. JoY (0,669)
  6. OY (0,659)
  7. TaY (0,652)
  8. KuY (0,615)
  9. ÅA (0,549)
  10. TY (0,513)
  11. LTKK (0,450)

Korkeimman ja matalimman luvun suhde on 1,9.

Kemiassa

  1. OY (1,755)
  2. KuY (1,502)
  3. HY (1,355)
  4. JoY (1,350)
  5. ÅA (1,289)
  6. TY (1,223)
  7. TKK (1,172)
  8. JY (1,084)
  9. LTKK (0,789)

Korkeimman ja matalimman keskiarvon suhde on 2,2.

Fysiikassa

  1. JY (1,460)
  2. HY (1,402)
  3. TTKK (1,341)
  4. TKK (1,280)
  5. TY (1,273)
  6. OY (1,271)
  7. ÅA (1,193)
  8. JoY (0,967)
  9. LTKK (0,918)
  10. KuY (0,903)

Korkeimman ja matalimman keskiarvon suhde on 1,6.

Tietojenkäsittelytieteessä

  1. OY (1,481)
  2. JoY (1,104)
  3. TaY (0,811)
  4. LTKK (0,770)
  5. TY (0,768)
  6. TKK (0,750)
  7. TTKK (0,587)
  8. HY (0,560)
  9. ÅA (0,516)

Korkeimman ja matalimman keskiarvon suhde on peräti 2,9; ilman OY:n tietojenkäsittelytieteen laitosta suhde olisi vain 2,1.

Elektroniikassa

  1. TKK (1,337)
  2. OY (0,995)
  3. TTKK (0,977)
  4. TY (0,966).

Suhde on 1,4.

Vaikka impaktilukujen käyttö muuttaakin yksiköiden paremmuusjärjestystä tutkimuksessa kuten kuvasta 1 nähdään, vaikutus ei korostu liikaa. Jos 'pehmentävä' neliöjuuri olisi jätetty pois, saman laitosryhmän sisälläkin olisi tapahtunut selvää jakautumista sen mukaan, minkä osa-alueen lehdissä tutkimustulokset on julkaistu, sillä impaktilukujen jakauma vaihtelee jonkin verran myös ryhmien sisällä. Arvioinnin tuloksen kannalta tärkentä on kuitenkin se, että julkaisut, joiden I = 0, ovat eliminoituneet. Uskon, että impaktiluvut ovat muuttaneet laitosten paremmuusjärjestystä oikeaan suuntaan.

Parhaat yksiköt jatkokoulutuksessa ja tutkimuksessa ovat

Sulkuihin merkitty rahasumma on toimintamenoraha P kolmivuotiskaudella 1992 -- 94. Koska P on jakajana kaikissa vertailulukujen P , J ja T laskukaavoissa (kts. jaksoja 7.3. ja 7.4.), suoritteiden absoluuttimäärä on toimintamenorahaan verrannollinen.

Tutkijatasolla ranking-lista on tietysti myös mielenkiintoinen.

Tutkimuspisteillä impaktilukujen neliöjuurien summalla mitattuna

Matematiikan kärkinimet

Fysiikassa vastaava luettelo on

Kemian 10-kärjessä lista on

Tietojenkäsittelytieteessä eniten tutkimuspisteitä ovat saaneet

Elektroniikan kärkijulkaisijat ovat

Luonnollisesti on selvää, että erityisesti arvioitaessa maamme eksaktien luonnontieteiden parhaita laboratorioita, käyttämäni yksinkertainen menettely ei ole riittävä. Laitoksen saavuttama kansainvälinen maine, sen senioritutkijoiden esiintyminen yleisesitelmien pitäjänä tärkeissä ulkomaisissa kongresseissa, sitaattien lukumäärät ja monet muut suoritteet pitäisi ottaa huomioon. Julkaisujen tieteellinen taso olisi myös selvitettävä paljon tarkemmin, kuin mihin pelkän impaktiluvun käyttäminen antaa mahdollisuuden. Ulkomaisten asiantuntijoiden avulla 5 -- 8 vuoden välein suoritettava peer review -arviointi on paikallaan.

OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 3:1996 PROMEMORIOR AV UNDERVISNINGSMINISTERIETS ARBETSGRUPPER
[19. Tulosvertailuja eksakteissa luonnontieteissä|SISÄLLYS]
[Edellinen|Seuraava|Palaute]