3. Supistuksia ja voimavarojen siirtoja eksaktien luonnontieteiden alalla 3. Supistuksia ja voimavarojen siirtoja eksaktien luonnontieteiden alallaKoska eksaktien luonnontieteiden koulutuspaikkoja on Suomessa liikaa, varovaisia opettajakunnan supistuksia tulisi näiden alojen laitoksissa tehdä ja voimavarojen jakaumaa muuttaa tiedekunnan sisällä. Helsingin yliopistossa saattaa olla aiheellista suorittaa siirtoja tiedekuntarajan yli. Kriteereinä voidaan käyttää valmistuneiden perustutkintojen määrää ja opetuspisteen hintaa. Pienissä yliopistoissa ei supistuksia kannata tehdä, saneerauksia kylläkin. Isoista korkeakouluista opetuspisteen hinta on korkein Helsingin yliopistossa (kts. kuva 4). Lisäksi HY on perusopetuksen ranking-listalla (kts. kuva 2) viimeisenä. Suurimmat sekä prosentuaaliset (noin 10%) että absoluuttiset supistukset tulisi siis keskittää HY:n eksaktien luonnontieteiden laitoksiin. Muista isoista korkeakouluista opetuspisteen hinta on samaa, melko korkeaa tasoa myös JY:ssa, OY:ssa ja TY:ssa. Näissä yliopistoissa pitäisi suorittaa selektiivisiä henkilöresurssien siirtoja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan sisällä noin 5%:n verran. Opettajia ei kannata pitää palkkalistoilla, ellei heillä ole tarpeeksi opetettavia. Koska TKK:n ja TTKK:n tulos perusopetuksessa on parempi (kts. kuva 2) ja koska koulutusta annetaan halvemmalla (kts. kuva 4), supistusten suorittaminen näissä korkeakouluissa ei ole aiheellista.
Suurimmat paineet supistuksiin näyttävät kohdistuvan fyysikkoihin. Tämä ei ole yllättävää, sillä heti toisen maailmansodan jälkeen erityisesti fysiikan voimavaroja lisättiin tuntuvasti ja sama kehitys jatkui kolmekymmentä vuotta. Kansainväliset trendit ja hiukkasfysiikan suurten tutkimuslaitosten perustaminen suosivat myös fysiikkaa. Missään vaiheessa ei pohdittu, kuinka paljon korkeakouluissa työskenteleviä fyysikoita maassamme oikeastaan tarvitaan. Vasta nyt on pysähdyttävä miettimään tätä asiaa, kun fysiikka ei enää ole luonnontieteiden painoalue samassa määrin kuin ennen, vaan tilalle ovat tullut mm. molekyylibiologia, geeniteknologia, neurotieteet ja kosmologia. Traditionaalisen kemian merkitys on myös vähenemässä. Fysiikka ja kemia ovat tietenkin edelleen, matematiikan ohella, eksaktien luonnontieteiden kulmakiviä ja tulevat sellaisina pysymään. Fyysikoita ja kemistejä tarvitaan lisääntyvässä määrin teollisuuden palveluksessa. Heitä tarvitaan myös korkeakouluissa, mutta tasovaatimukset ovat nopeasti kasvamassa. Kansainvälistä huippua olevia laitoksia ei millään alalla pidä ryhtyä saneeraamaan.
Muita ehdotuksia voimavarojen säästämiseksi on tehty kunkin korkeakoulun kohdalla; ne on suppeassa muodossa koottu jaksoon 23.7. Yleensä esitykset koskevat rationalisointia, joka toteutettaisiin suurentamalla yksikkökokoa. Näin hallintotyöhön kuluvaa aikaa voitaisiin vähentää ja toimistohenkilökunnan määrää samalla pienentää. Sihteerien toimenkuva on muuttunut, sillä heitä ei enää tarvita julkaisujen puhtaaksikirjoittamiseen. Hallintohenkilökuntaa tuhatta opiskelijaa kohti on Kuopion yliopistossa 31 mutta Tampereen teknillisessä korkeakoulussa vain 12, muut ovat siltä väliltä. On selvää, että KuY:ssa ja eräissä muissa yliopistoissa (ainakin OY ja HY) byrokraatteja on liikaa. Suurimmat markkamääräiset säästöt voitaisiin toteuttaa Helsingin yliopistossa, jossa hallintovirkamiehiä on selvästi eniten.
Erittäin huomattavia säästöjä saavutettaisiin, jos laboratorio- ja muiden toimitilojen ylimitoitetuista normeista tingittäisiin. Hukkatilat paljastuvat vuoden 1996 alussa, kun vuokranmaksu korkeakouluissa toden teolla alkaa. Ulkomaiset vierailijat ovat tavallisesti hämmästyneitä maamme yliopistojen väljistä tiloista. Eräissä laitoksissa jokaisella jatko-opiskelijallakin on oma huone, jopa paikalla joskus käyvällä emeritusprofessorilla tai dosentilla. Komeilla tiloilla ei ulkomaisiin asiantuntijoihin tehdä vaikutusta, vaan hyvillä tutkimusvälineillä ja ennen kaikkea hyvillä tieteellisillä tuloksilla. Väljät tilat eivät edistä tutkijoiden yhteistoimintaa vaan estävät sen! Tarpeettomat tilat on voitava vuokrata esimerkiksi laitoksen profiiliin sopiville yrittäjille.