5. Hyvyysluokkien määrääminen 5. Hyvyysluokkien määrääminen Vertailuluvut analysoivat laitosten ja laboratorioiden tulosta liian hienojakoisella asteikolla. Siksi otin käyttöön viisi hyvyysluokkaa A, B, C, D ja E, jotka sijoittavat arvioinnin kohteena olleet yksiköt perusopetuksen, jatkokoulutuksen ja tutkimuksen perusteella luokkiin kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai heikko. Hyvyysluokkien rajat on asetettava harkinnan mukaan. A-luokkaan perusopetuksessa, jatkokoulutuksessa ja tutkimuksessa tulee hyväksyä vain ne laitokset tai laboratoriot, joiden toiminta kyseisellä alueella ansaitsee mainesanan kiitettävä. E-luokkaan pitää jättää yksiköt, joiden tulos 'terveen järjen' kriteerein on heikko. Sen jälkeen muiden luokkien väliset rajat määrättiin niin, että saatiin sopivat jakaumat. Analyysin jälkeen luokitusrajat muodostuivat seuraaviksi:
Perusopetus (vertailuluku P ): E, 0,00 -- 1,60; D, 1,61 -- 2,00; C, 2,01 -- 2,60; B, 2,61 -- 3,30; A, 3,31 -- . Laitokset ja toimintamenomääräraha jakaantuvat hyvyysluokkiin seuraavasti: E, 7 laitosta, 11% toimintamenorahasta; D, 10 kpl, 25%; C, 17 kpl, 30%; B, 12 kpl, 20%; A, 11 kpl, 14%. Yksiköitä on vain 57, koska laboratorioita on perustutkimuksen arvioinnissa yhdistetty laitoksiksi (kts. taulukko 7). Paras tulos perusopetuksessa, P = 8,01, on TTKK:n elektroniikan laitoksella ja toiseksi paras, P = 7,42, saman korkeakoulun signaalinkäsittelytekniikan laitoksella.
Jatkokoulutus (vertailuku J ): E, 0,00 -- 0,40; D, 0,41 -- 0,80; C, 0,81 -- 1,40; B, 1,41 -- 2,30; A, 2,31 -- . Laboratorioiden ja toimintamenomäärärahan jakauma hyvyysluokkiin on seuraava: E, 17 laboratoriota, 13% toimintamenorahasta; D, 19 kpl, 20%; C, 28 kpl, 39%; B, 23 kpl, 21%; A, 9 kpl, 7%. Yksiköitä on 96 kpl. Ylivoimaisesti paras tulos jatkokoulutuksessa, J = 6,00, on TTKK:n signaalinkäsittelytekniikan laitoksella.
Tutkimus (vertailuluku T ): E, 0,00 -- 2,00; D, 2,01 -- 3,50; C, 3,51 -- 7,20; B, 7,21 -- 9,50, A, 9,51 -- . Laboratorioiden ja toimintamenorahan jakauma hyvyysluokkiin on seuraava: E, 16 laboratoriota, 9% toimintamenorahasta; D, 13 kpl, 19%; C, 37 kpl, 45%, B, 16 kpl, 14%; A, 14 kpl, 13%. Yksiköitä on 96 kpl. Parhaat tulokset tutkimuksessa, T = 16,08 ja T = 15,85, on saavutettu TKK:n kylmälaboratoriossa ja TKK:n sähkömagnetiikan laboratoriossa.
Laitosten ja laboratorioiden luokitukset on merkitty muistioni lopussa olevan taulukon 7 viimeiseen sarakkeeseen. Kuten jaksossa 7.1. jo selostin, merkintä BDC esimerkiksi tarkoittaa, että perusopetuksen hyvyysluokka on B, jatkokoulutuksen D ja tutkimuksen C. Jos indikaattoreita on merkitty vain kaksi, esimerkiksi AC, ne mittaavat jatkokoulutusta ja tutkimusta. Taulukossa 7 olevien tietojen perusteella tämän muistion lukijat voivat itse suorittaa monia mielenkiintoisia tulosanalyysejä.
Yleisesti korostetaan, että laskennalliset laatuindikaattorit saattavat johtaa virheellisiin tuloksiin. Tämän johdosta arvioin lopuksi huolellisesti hyvyysluokitusta laboratoriovierailuilla saamieni vaikutelmien ja käytettävissäni olevien muiden tietojen perusteella ja muutin luokitusta eräissä tapauksissa yhdellä portaalla ylös- tai alaspäin. Pieni laboratorio voi saada erinomaisen tuloksen yhden ainoan huippututkijan työn perusteella. Koko luokitus on muutenkin melko labiili, sillä esimerkiksi yhdenkin väitöskirjan merkitys on suuri. Isossa laitoksessa huippututkija taas helposti hukkuu keskinkertaisuuksien joukkoon. Luokituksien hajontaa on pienten yksiköiden kohdalla paljon enemmän kuin isojen. Joskus joudutaan selvästi liian hyvään tai liian huonoon luokitukseen, jolloin korjaus on tarpeen ja olen sen 14:ssa tapauksessa tehnyt. Eräissä laitoksissa jokin huomattava suoritus tai tieteellinen saavutus olisi muuten jäänyt liian vähälle huomiolle. Toisaalta jatkokoulutus ja perustutkimus kuuluvat tietyssä määrin yhteen. Jos näitä kuvaavat indikaattorit poikkeavat toisistaan enemmän kuin kaksi porrasta, jotakin on vialla. Jatkokoulutus on joko laiminlyöty (esimerkiksi EB ja DA) tai väitöskirjoihin sisältyvät tieteelliset tulokset eivät olleet riittävän korkeatasoisia julkaistavaksi referoiduissa lehdissä (esimerkiksi AD ja BE). Tällaisissa tapauksissa jompaakumpaa hyvyysluokkaa on usein muutettu yhdellä portaalla harkintani mukaan ylös- tai alaspäin. Kaikki korjaukset perusteluineen on mainittu tekstissä asianomaisen laboratorion kohdalla ja ne on merkitty taulukkoon 7 alleviivaamalla kyseinen korjattu indikaattoriluku, esimerkiksi 
. Taulukon muita tulosarvoja, esimerkiksi vertailulukuja, ei ole harkinnanvaraisesti muutettu.
Lähes aina olen liittänyt tekstiin arviointini kohteina olleita laitoksia ja laboratorioita koskevia verbaalisia kommentteja. Niiden tarkoituksena on 'pehmentää' luokitusta ja tuoda esiin sellaisia arvioinnin kohteina olleiden yksiköiden hyviä ja huonoja puolia, jotka eivät ABCDE -luokituksesta näy. Tietenkin toivon, että näistä mielipiteistäni on hyötyä rehtoreille ja dekaaneille sekä asianomaisen yksikön omalle henkilökunnalle. Tarkoituksena ei tietenkään ole masentaa vaan kannustaa.
Esimerkkinä lasken Tampereen teknillisen korkeakoulun ohjelmistotekniikan laitoksen (T-ryhmä) tuloksen (kts. taulukko 7): K = 75, V = 12,2 ja O = 2,5, joten perusopetuspisteitä on yhteensä 89,7; jakamalla toimintamenomäärärahalla 14,5 (Mmk) ja kertomalla normeerausluvulla b = 1/2 vertailuluku saa arvon 3,09 (sarake P ), mikä oikeuttaa luokitukseen B. Jatkokoulutuksessa L = 4 ja 3T = 3, joten pisteitä tulee 7 ja vertailuluvuksi saadaan (7/14,5) = 0,48 (sarake J ); luokitus on siis D. Tutkimuksessa pistemäärä 
= 4,2. Koska d = 10,0, vertailuluku T = 10.0 . (4,16/14,5) = 2,87, mikä oikeuttaa tutkimuksessa luokkaan D.